Avainsana-arkisto: hyvityslaskenta

FinSolar taloyhtiökokeilun tulos: aurinkosähkön hyvityslaskentamalli toimii ja sen salliva lakimuuutos on tulossa

FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin -hankkeessa 2017-2019 kokeiltiin aurinkosähkön hyvityslaskentamallia onnistuneesti taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa. Helen Sähköverkko Oy sekä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy toteuttivat hyvityslaskennan taloyhtiön asukkaille IT-ohjelmistolla mittaustietojen ja omistusosuuksien perusteella tasejaksoittain.

Kokeilu osoitti, että digitaalisilla palveluilla voidaan edistää puhtaiden energiaratkaisujen taloudellista ja helppoa käyttöönottoa asunto-osakeyhtiöiden ja muiden energiayhteisöjen keskuudessa.

Kokeilu toteutettiin Energiaviraston ja TEM:n poikkeusluvalla, koska hyvityslaskennan esteenä on ollut lainsäädäntö, jonka mukaan taloyhtiön kiinteistöverkossa asukkaille jakeluverkkoyhtiöiden mittareiden kautta kulkevaa aurinkosähköä on kohdeltu sähköverojen ja siirtomaksujen osalta samoin kuin aurinkosähkö kulkisi sähkömarkkinoille myytäväksi, vaikka aurinkosähkö kulkeutuu asukkaiden kulutukseen taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä käymättä jakeluverkkoyhtiön sähköverkossa.

FinSolar-hankkeen tavoitteena oli synnyttää kansallisesti monistettava ja taloudellisesti kannattava malli taloyhtiöiden asukkaiden aurinkosähkön tuotantoon. Hankkeen tavoitteen saavuttaminen on vihdoin näköpiirissä: EU:n energiayhteisöjä koskevan lainsäädännön myötä hyvityslaskentamalli muuttuu Suomessa lailliseksi vuoden 2020 loppuun mennessä!

Vuosien työskentely taloyhtiöiden pientuotannon esteiden parissa opetti, että kyseessä on viheliäinen ongelma, jonka ratkaiseminen edellyttää systeemistä muutosta. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää monilta toimijoilta pitkäjänteisyyttä sekä toisiinsa linkittyvää panostusta ja kehitystyötä. Esimerkiksi lainsäädännössä energiayhteisöjen IT-palvelut linkittyvät moniin direktiiveihin, kansallisiin lakeihin ja asetuksiin. Paholainen piileskelee monissa yksityiskohdissa. Ja ennen kuin aurinkosähkön kasvu taloyhtiöissä voi todella alkaa, muutoksia tarvitaan myös yritysten palvelumalleihin sekä taloyhtiöiden tukiorganisaatioiden materiaaleihin ja toimintatapoihin.

FinSolar-hankkeessa toteutettu kysely asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajille osoitti, että aurinkosähkön kysyntä on olemassa, mutta kohderyhmän tarpeisiin vastaava tarjonta puuttuu. Suomi voi takuulla hyötyä energiamurroksesta olemalla aktiivisesti mukana markkinakehityksessä, jossa kuluttajille mahdollistetaan helposti ja käyttäjälähtöisesti kulutusjousto ja puhtaiden energiateknologioiden hyödyntäminen digitaalisilla palveluilla. 

FinSolar-hankkeen loppuraportti Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille – Mittaushaasteista kohti digitaalisia energiayhteisöpalveluja” on nyt luettavissa Aalto-yliopiston julkaisusarjassa. Raporttiin on koottu yhteen hankkeen aineisto taloyhtiön asukkaiden aurinkosähkön tuotantomalleista, haasteista, selvityksistä, kokeiluista, ratkaisuehdotuksista ja toimenpidesuosituksista vuosilta 2017-2019. Moni asia kehittyy hyvin nopeasti, joten luonnollisesti sisältö ei kaikilta osin vastaa enää tilannetta julkaisuajankohtana 3/2020.  Toivottavasti raportista on hyötyä alan kehittäjille ja toimijoille, jotka jatkavat työtä aurinkosähkön ja muiden puhtaiden energiaratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi taloyhtiöissä ja muissa energiayhteisöissä.  

Kiitän lämpimästi FinSolar-hankkeen rohkeita pilottitaloyhtiöitä, yhteistyökumppaneita, rahoittajia ja ohjausryhmän jäseniä erittäin antoisasta yhteistyöstä! Ja kuten sanottu – yhteistyö muutoksen edistämiseksi jatkukoon!

Lisätty 5.1.2021: Kirjoituksessa mainittu lakimuutos astui voimaan 1.1.2021. Lisätietoja muutoksesta löydät täältä.

Kirjoittaja:

Karoliina Auvinen
FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin -hankkeen 2017-2019 vetäjä, joka työskentelee nykyisin hiilineutraalien ratkaisujen erityisasiantuntijana SYKE:ssä, yhteystiedot karoliina.auvinen@ymparisto.fi ja puh. +358295252140

Julkaistu: 3.3.2020, päivitetty 5.3.2020

Lue myös:
Teknikka ja Talous 20.1.2020:  Aurinkoenergiayhteisöt tulossa taloyhtiöihin – oletko mukana? Näillä vinkeillä onnistut 

Mittarointi- ja kokeilukysely verkkoyhtiöille: moni yhtiö on valmis kokeilemaan hyvityslaskentaa ja tuntinetotusta

Aalto ja LUT-yliopistot toteuttivat 06-9/2019 verkkoyhtiöille mittarointi- ja kokeilukyselyn osana FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin -hanketta. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 verkkoyhtiötä. Kyselyn kattavuutta voidaan pitää kansallisesti hyvänä, koska kyselyyn vastasi merkittävä määrä isompia verkkoyhtiöitä Suomen yhteensä 77 verkkoyhtiöstä.

Kyselyllä selvitettiin, millaiset mittarit ovat kunkin verkkoyhtiön alueella parhaillaan käytössä ja milloin ne on suunniteltu vaihdettavaksi uusiin, toisen sukupolven (AMR 2.0) mittareihin. Kyselyyn vastanneista verkkoyhtiöistä 26 yhtiöllä oli käytössä sähkömittarit, jotka eivät netota vaiheiden välillä lainkaan, yhdellä yhtiöllä oli käytössä vaiheiden välillä hetkellisesti netottavat sähkömittarit sekä yhdeksällä verkkoyhtiöillä oli molempia mittaustapoja käytössä. 

Kyselyllä kartoitettiin lisäksi verkkoyhtiöiden halukkuutta osallistua kokeiluihin, joissa testataan pientuottajien tasejakson (tunti) sisäistä netotusta ja/tai kiinteistöverkon sisäisille pientuottajayhteisöille tarjottavaa hyvityslaskentapalvelua. Vastanneista yhtiöistä netotuskokeiluihin halusi osallistua yhteensä 12 yhtiötä.

Mittarointikysely verkkoyhtiöille toteutettiin, jotta viranomaiset ja muut alan toimijat saisivat paremman käsityksen Suomen vaihtelevasta sähkömittarikannasta. Suomessa on nykyisin tuhansia aurinkosähkön pientuottajia ja määrä kasvaa alati. Mittarointitieto on hyödyllistä aurinkosähkön pientuotantoa harkitseville kuluttajille ja yhteisöille, koska mittaustapa vaikuttaa pientuotannon taloudelliseen kannattavuuteen. Netottavat sähkömittarit toimivat pientuottajien eduksi siten, että kolmen vaiheen sähkön kulutus- ja tuotantoluvut netotetaan eli lasketaan keskenään yhteen lähes reaaliaikaisesti. Vaiheet keskenään netottavan mittarin omaava pientuottaja saa täsmälleen samanlaisesta aurinkosähköjärjestelmästä arviolta noin kolmanneksen enemmän säästöä kuin vaiheet erikseen mittaavan mittarin haltija. Mittauserot voidaan ratkaista mittaustietojen nettolaskennalla tai yhtenäistämällä suomalaisten pientuottajien sähkömittarit vaiheet netottaviksi mittareiksi. Jos mittausjakson sisäinen nettolaskenta toteutetaan mittaustieto- tai laskutusjärjestelmissä, niin sähkömittareita ei tarvitse vaihtaa.

Aurinkopaneelien asennus AsOy Haapalahdenkatu 11:n katolle Helsingissä. Kuva: GEF Oy

Kokeilukysely toteutettiin verkkoyhtiöille tavoitteena käynnistää kokeilu, jossa halukkaat verkkoyhtiöt voivat tarjota asiakkailleen tasejakson (tunti) sisäistä netotusta ja/tai hyvityslaskentamallia ennenkuin lainsäädäntö muuttuu ne salliviksi. Hyvityslaskentamallilla voidaan ratkaista haaste, jossa taloyhtiöissä sähkön mittausjärjestelyt estävät aurinkosähkön pientuotannon oman käytön. Ongelmana on nykyisin, että jos aurinkosähkövoimala kytketään taloyhtiön kiinteistösähkömittariin, niin kiinteistöverkossa asukkaille kulkevaa aurinkosähköä kohdellaan nykyisen lainsäädännön mukaisesti sähköverojen ja siirtomaksujen osalta samoin kuin aurinkosähkö kulkisi jakeluverkkoyhtiön sähköverkon kautta sähkömarkkinoille myytäväksi. Menettely on tämä, vaikka aurinkosähkö kulkeutuisi asukkaiden kulutukseen taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä käymättä jakeluverkkoyhtiön sähköverkossa.

Lataa Mittaus- ja kokeilukyselyn tuloksista julkinen yhteenveto tästä (pdf-tiedosto ladattavissa slideshare-palvelusta).

Laajempi yhteenveto kyselyn tuloksista on toimitettu Työ- ja elinkeinoministeriölle, Energiavirastolle, Energiateollisuudelle ja FinSolar-hankkeen ohjausryhmälle lokakuussa 2019.

Lisätietoja:

FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, puh. 050 3305418, karoliina.auvinen@aalto.fi

Julkaistu 20.11.2019

Seminaari 10.12.2019: Aurinkosähkö pian mahdollista energiayhteisöille – olethan valmis?

Kuva: HSSR Oy

Tervetuloa kuulemaan aurinkosähkön energiayhteisökokeiluista! Miten lainsäädäntö on muuttumassa ja mahdollistamassa energiayhteisöt? Miten taloyhtiöissä voi jo valmistautua yhteisaurinkovoimalan hankintaan? 

Paikka: Valve, auditorio Tirra, Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki
Aika: Tiistaina 10.12.2019 klo 10:00 – 12:00, kahvia ja teetä tarjolla klo 9:40 alkaen!

OHJELMA

10:00 Hiilineutraali Helsinki: aurinkopaneelit tarvitaan joka kolmanteen rakennukseen 15 vuodessa
Helsingin päästövähennysohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen

10:10 Energiayhteisöt tulossa Suomen lainsäädäntöön vuonna 2020 – mitä tämä tarkoittaa taloyhtiöille?
Ylitarkastaja Tatu Pahkala, Työ- ja elinkeinoministeriö 

10:20 Toimenpidesuosituksia energiayhteisöjen edistämiseksi Suomessa 
Professori Samuli Honkapuro, LUT-yliopisto 

10:35 Aurinkosähkön hyvityslaskentakokeilu Helsingissä
Mittauspäällikkö Mika Nousiainen, Helen Sähköverkko Oy

10:50 Esimerkki: Pikku-Huopalahdessa on kokeiltu aurinkosähkön hyvityslaskentaa – kokemuksia hankinnasta ja pientuotannosta taloyhtiössä
Hallituksen puheenjohtaja Sinikka Herajärvi, As.Oy Haapalahdenkatu 11 

11:00 Aurinkosähkön hyvityslaskentakokeilu Oulussa – rivitaloyhtiö Kastellinhelmen kokemuksia ja miten kehitys jatkuu?
Teknisen neuvonnan esimies Mikko Kylli, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy

11:15 Aurinkosähköpilotit Carunan alueella
Asiakkuuspäällikkö Sebastian Ahlnäs, Caruna Oy 

11:30 Miten taloyhtiöissä voi valmistautua aurinkosähkön hankintaan?
FinSolar -projektin johtaja Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto

11:45  Energiayhteisöt tulevaisuuden energiaekosysteemissä
Professori Pertti Järventausta, Tampereen yliopisto

12:00 Ohjelma päättyy

Seminaarin puheenjohtajana toimii Aalto-yliopiston professori Jouni Juntunen.

 

Aalto-yliopisto järjestää tilaisuuden osana FinSolar, Co2mmunity sekä Smart Energy Transition -hankkeita www.finsolar.net | http://co2mmunity.eu/ | www.smartenergytransition.fi 

Lisätietoja: Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, puh. 050 3305418, karoliina.auvinen@aalto.fi tai Vera Järvenreuna, vera.jarvenreuna@aalto.fi

Hyviä uutisia: valoa tunnelin päässä taloyhtiöiden aurinkoenergiayhteisöille

As Oy Haapalahdenkatu 11:n asukkaat ovat mukana hyvityslaskentamallin kokeilussa. Kuva: HSSR Oy

FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin –hankkeen tavoitteena on ollut synnyttää kansallisesti monistettava ja taloudellisesti kannattava malli taloyhtiöiden asukkaiden aurinkosähkön tuotantoon. Hankkeessa on kokeiltu aurinkosähkön hyvityslaskentamallia taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa sekä selvitetty ALV-kysymyksiä, päätöksentekoa ja sähkömittarihaasteita erityisesti taloyhtiöiden pientuottajien näkökulmasta. Lisäksi on fasilitoitu päättäjien, yritysten ja aurinkoenergiaa taloyhtiöissä edistävien järjestöjen välistä yhteistyötä, jotta havaittuihin lainsäädännöllisiin, taloudellisiin ja teknisiin esteisiin löytyisi ratkaisuja.

Energiayhteisöt mahdollistava lainsäädäntö on tulossa!

Suomessa on saavutettu laaja yhteisymmärrys, että energiayhteisöt kannattaa mahdollistaa kustannustehokkaasti IT-ohjelmistolla perustuen olemassa olevien älykkäiden sähkömittareiden dataan. Hyvä uutinen on, että työ- ja elinkeinoministeriössä on jo pöytälaatikossa valmiina sähkömarkkinalakiin ja mittausasetukseen tarvittavat pykälämuutokset tasejakson sisäisen netotuksen mahdollistamiseksi. Samoin eri energiayhteisöjen toteutusvaihtoehdot ovat selvillä. Nämä pykälät ovat osa isoa lainsäädännön muutospakettia, jolla viedään EU:n “Clean energy for all europeans” -paketin direktiiviuudistuksia ja ylitarkastaja Tatu Pahkalan johtaman älyverkkotyöryhmän linjauksia osaksi kansallista lainsäädäntöä. Säädösmuutosehdotuksia on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi useamassa osassa seuraavan kahden vuoden aikana. TEM:n puolesta asia on siis jo putkessa, hyvä!

Mutta toteutus kestää vielä vuosia

Matkassa on kuitenkin kaksi hidastetta: EU:n mittauslaitedirektiivi ja Fingridin datahub, joka on vasta valmisteilla.

Kuluttajille suunnattavat energian internet-palvelut ovat monille uutta EU:n tasolla. Aurinkoenergian suosiota ja digitaalisia energiapalveluita ei osattu myöskään ennakoida Suomessa, kun ensimmäisen sukupolven älykkäiden sähkömittarien ominaisuuksia määriteltiin yli kymmenen vuotta sitten. Nykyisistä mittareista saadaan toki tarvittava tuntidata tietojärjestelmiin, mutta ei suoraan mittareiden näytölle kuten EU:n mittauslaitedirektiivi edellyttää. Näin ollen TEM hakee parhaillaan komissiosta tulkintaa (pdf), joka mahdollistaisi pientuottajille ja energiayhteisöille IT-palvelujen tarjoamisen ensimmäisen sukupolven mittareilla. Suomessa siirrytään toisen sukupolven sähkömittareihin portaittain noin 0-15 vuoden aikana. Jos kaikki mittarit pitäisi vaihtaa välittömästi uusiin lainsäädännön uudistuksen myötä, syntyisi tästä suomalaisille turhia kustannuksia. Toivokaamme ja myös edistäkäämme yhteistyössä sitä, että TEM saa EU:n komissiosta asiaan myönteisen tulkinnan, jotta aurinkoenergiayhteisöt pääsevät jalkautumaan Suomeen!

Toinen energiayhteisöjä hidastava tekijä on, että Fingridin datahub on vasta rakenteilla. Yhtenä vaihtoehtona pientuottajien ja energiayhteisöjen netotuslaskentojen toteutukselle on liittää laskenta osaksi Fingridin datahubia. Datahubin perusversio valmistuu vasta vuonna 2021. Pientuottajien ja energiayhteisöjen netotuslaskennat tulisivat kehitykseen mukaan toisessa vaiheessa. Näin ollen näköpiirissä on, että pientuottajia ja aurinkoenergiayhteisöjä palvelevat ominaisuudet voisivat tulla datahubiin vasta vuosina 2022-2023. Datahubin ohella TEM:ssä on pohdinnassa, tulisiko verkkoyhtiöillä olla suurempi rooli tarjota laskentaa palveluna asiakkailleen.

Siirtymävaiheessa eteenpäin verkkoyhtiöiden energiayhteisökokeilulla

FinSolar -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa sovittiin huhtikuussa 2019, että siirtymävaiheen ajaksi lähdetään valmistelemaan kokeilua, jossa verkkoyhtiöt voisivat tarjota ja testata kuluttajille suunnattavia tuntinetotus- ja hyvityslaskentapalveluja. Energiavirasto harkitsee parhaillaan, miten kokeilu voitaisiin toteuttaa ajalla 10/2019-2023 verkkoyhtiöiden toimesta. Kokeilussa olisivat mukana verkkoyhtiöt, jotka ovat itse halukkaita tarjoamaan netotuspalveluja yksittäisille pientuottajille ja energiayhteisöille. Valmiudessa olevia verkkoyhtiöitä tai palveluntarjoajia ovat esimerkiksi Helen Sähköverkko Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy sekä Empower IM Oy. Myös esimerkiksi Caruna ja Elenia Oy kannattavat pientuotannon edistämistä ja pohtivat netottamispalvelujen mahdollistamista omille asiakkailleen. Arviolta jopa miljoona suomalaista voisi päästä tuntinetotuksen ja hyvityslaskentapalvelun piirin kokeiluajalla.

Monet ihmettelevät, että miksi kokeilu olisi kohdennettu verkkoyhtiöille? Siksi, että ennen datahubia vain verkkoyhtiöt voivat tarjota näitä palveluja joko omissa IT-järjestelmissään tai hankkimalla IT-palvelun joltakin alan yritykseltä. Tulevaisuudessa, kun laskennat tehdään datahubin avulla, mitkä tahansa yritykset voivat tarjota mittarien dataan perustuvia palveluja kuluttajille. Näin energiayhteisöpalvelut ovat vasta tulossa osaksi kilpailtua kuluttajamarkkinaa. Kokeilu olisi käynnissä vuoteen 2023 asti, johon mennessä tasejakson sisäinen netotus sekä hyvityslaskenta olisi viety osaksi lainsäädäntöä ja käytäntöä.

Kokeilussa kehitettäisiin hyvityslaskentaa tarjoavien yritysten ja datahubin välistä rajapintaa. Kokeilun avulla voidaan identifioida käyttäjälähtöinen ja kustannustehokas malli, miten palvelu- ja tietoliikenneketju voi toimia parhaiten energiayhteisön, palveluntarjoajan ja datahubin välillä.

FinSolar-hankkeessa Aalto ja LUT-yliopistot toteuttavat kesällä 2019 verkkoyhtiöille ja niiden IT-palvelujen tarjoajille kyselyn, jolla kartoitetaan mitkä yhtiöt haluaisivat olla mukana kokeilussa ja millaiset mittarit kunkin verkkoyhtiön alueella on parhaillaan käytössä. Lisäksi arvioidaan energiayhteisöjen kasvupotentiaalia. Tulokset raportoidaan syyskuussa 2019. Mikäli Energiavirasto näyttää kokeilulle vihreää valoa, se starttaa syksyllä 2019. Kokeilussa mukana oleville yhtiöiden edustajille ja keskeisille sidosryhmille perustetaan työryhmä, joka kehittää IT-palvelupolkua energiayhteisöpalvelujen mahdollistamiseksi.

Kirjoittajat ja lisätietoja:


FinSolar -projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, karoliina.auvinen@aalto.fi, 050 3305418
FinSolar & Co2mmunity -projektit




Professori Samuli Honkapuro, LUT-yliopisto, samuli.honkapuro@lut.fi




Julkaistu 30.5.2019