Avainsana-arkisto: ALV

ALV-velvollisuus ei uhkaa aurinkosähkön hyödyntämistä taloyhtiöissä – ylijäämän myynnin osalta asia etenee KHO:n ratkaistavaksi

Kuva: HSSR Oy

Taloyhtiöiden asukkaiden pientuotannon tiellä on ollut useita lainsäädännöllisiä haasteita ja epäselvyyksiä. Niitä on pyritty ratkomaan aktiivisesti FinSolar-hankkeessa. Epäselvää on esimerkiksi ollut:

”Miten aurinkosähkön jakelu asukkaille vaikuttaa asunto-osakeyhtiön arvonlisäverokohteluun?”

FinSolar selvitetti asiaa laatimalla Keskusverolautakunnalle (KVL) ALV-ennakkoratkaisupyynnön eri sähköautojen lataus- ja aurinkosähkön tuotantomalleista As Oy Tiedonkaarenportin nimissä. 

KVL:n ennakkoratkaisu oli taloyhtiöiden kannalta onneksi hyvin positiivinen! Sähköautojen lataus – mukaan lukien palvelut, joissa taloyhtiö toimii lataussähkön välittäjänä latauspalvelun tarjoajan kautta – todettiin taloyhtiön osalta ALV-vapaaksi toiminnaksi. Sama myönteinen linjaus koski aurinkosähkön hyödyntämistä asukkaiden ja kiinteistön omassa käytössä taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä.

Ainoastaan aurinkosähkön ylijäämän myynti rahaa vastaan määriteltiin ennakkoratkaisussa taloyhtiölle arvonlisäverolliseksi liiketoiminnaksi. Tältä osin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti keskusverolautakunnan päätöksestä. Ylijäämän ALV-kohtelu etenee näin korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätettäväksi. Valituksessa esitetyt perusteet siitä, että ylijäämän myynti ei täytä liiketoiminnan tunnusmerkkejä taloyhtiössä, ovat varsin vakuuttavia. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan KHO:n päätöstä ja tiedotamme heti, kun päätös julkaistaan. Valituksen käsittely kestänee KHO:ssa useamman kuukauden. 

Päivitys 30.3.2021: KHO:n päätösVeronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hyväksytään. Keskusverolautakunnan päätös kumotaan valituksenalaisilta osin ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että asunto-osakeyhtiön ylijäämäsähkön myynti ei ole ennakkoratkaisuhakemuksessa selostetuissa olosuhteissa arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa tavaran myyntiä. Asunto-osakeyhtiön ei näin ollen ole suoritettava ylijäämäsähkön myynnistä arvonlisäveroa.

Tässä tilanteessa kysytään usein:

“Kaatuuko taloyhtiöissä aurinkosähkön hyödyntäminen siihen, jos KHO ei muuta Keskusverolautakunnan päätöstä?”

Vastaus on, että ei kaada. Aurinkosähkön pientuotannon kannattavuuden näkökulmasta Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu on jo nykyisessä muodossaan tyydyttävä. Vain omaan käyttöön tuotettu aurinkosähkö on taloudellisesti järkevää. Järkevästi mitoitetusta taloyhtiön aurinkosähköjärjestelmästä ei juuri synny ylijäämää. Pientuottajat ovat saaneet ylijäämästä sähköyhtiöltä tyypillisesti hyvin vähäistä korvausta. Itse käytettynä aurinkosähkön arvo on noin 10-16 snt/kWh, kun sen myynnistä saa tyypillisesti 2-6 snt/kWh. Näin ylijäämän myynti ei ole pientuottajille kovin kannattavaa toimintaa. 

Mikäli nykyinen KVL:n ennakkoratkaisu jää voimaan, aurinkovoimalan koko kannattaa mitoittaa mahdollisimman sopivaksi suhteessa taloyhtiön omaan sähkön kulutukseen. Ennakkoratkaisun mukaan taloyhtiö voi välttyä ALV-rekisteristä lahjoittamalla aurinkosähkön ylijäämän vastikkeetta sähköyhtiölle tai sen kautta hyväntekeväisyyteen. Mikäli taloyhtiö ei ole valmiiksi ALV-rekisterissä esimerkiksi vuokrattavan huoneiston takia ja ylijäämää syntyy vähän, niin voi olla kannattavampaa antaa se pois vastikkeetta kuin ryhtyä ALV-byrokratiaan muutaman kymmenen euron tulon takia vuodessa. 

Vaikka KHO vapauttaisi ylijäämän myynnin ALV:sta, aurinkosähkön käyttö kannattaa silti maksimoida taloyhtiön sisällä niin, että ylijäämän määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. Aurinkosähköllä voi esimerkiksi lämmittää taloyhtiön lämminvesivaraajaa (jos vain sellainen löytyy) tai maalämpötaloyhtiöissä lämpökaivoja. Sähköautojen lisääntymisen ja akkujen halpenemisen myötä on myös näköpiirissä, että aurinkosähkön ylijäämää voi varastoida akkuihin. 

ALV:n osalta tärkein asia on siis selvinnyt: taloudellisesti järkevin tapa hyödyntää aurinkosähköä taloyhtiön sisällä on ALV-velvollisuudesta vapaata toimintaa. Siltä osin ratkaisusta ei ole valitettu ja KVL:n päätös jää voimaan. Näin ollen taloyhtiöiden ei tarvitse enää pelätä ALV-byrokratiaa aurinkosähkön hyvityslaskentamallin, PPA-sopimuksen tai muun kiinteistöverkon sisäisen käytön osalta. Hienoa! 

Näköpiirissä on, että aurinkosähkön mittaushaasteet alkavat myös ratkeamaan lähitulevaisuudessa. Aalto-yliopiston aurinkosähkökyselyyn (2018) vastanneista taloyhtiöiden osakkeenomistajista lähes puolet olivat erittäin kiinnostuneita hankkimaan aurinkosähköä. On aika muuttaa tuo kiinnostus konkreettisiksi investoinneiksi.

Lisätietoja:

Kirjoittaja:

FinSolar -projektijohtaja Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Julkaistu 26.8.2019, päivitetty 27.8.2019

Oikeustieteen gradu selvitti: Onko sähkön pientuotannon nettolaskutus mahdollista vai ei?

Sähkön pientuotannon kannattavuuden parantamiseksi on esitetty erilaisia lainsäädännöllisiä keinoja. Yhdeksi keinoksi on esitetty nettolaskutusta, jolla tarkoitetaan sähkön käyttökohteeseen sähköverkosta otetun sähkön eri hintakomponenttien eli sähköenergian hinnan, siirtomaksujen ja verojen kompensoimista sähkölaskussa toisena ajankohtana verkkoon syötetyllä sähköllä. Nettolaskutuksella tarkoitetaan pääasiassa sähkökaupan aikayksikköä pitempiin aikajaksoihin kohdistuvaa pientuotannon netotusta. Spot-markkinan nykyinen aikayksikkö on tunti ja jatkossa vartti.

Gradu tutkii sähkön eri hintakomponenttien nettolaskutuksen juridista toteuttamiskelpoisuutta nykylainsäädännön kannalta. Tutkimus on oikeusdogmaattinen eli tutkimuksen ja tulkinnan kohteena on säädetty oikeus. Pääasiallisena tutkimus- ja taustamateriaalina käytetään Suomessa ja Ruotsissa tehtyjä aikaisempia selvityksiä nettolaskutuksesta, sekä niistä annettuja eri tahojen antamia lausuntoja. Tutkimuksessa tehdään myös de lege ferenda -kannanottoja eli otetaan kantaa siihen kuinka lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta nettolaskutus voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa päädytään johtopäätökseen, että joltain osin nettolaskutus on mahdollista toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Kaikkien komponenttien nettolaskutus ei ole mahdollista ja keskeiseksi esteeksi muodostuu harmonisoitu EU-lainsäädäntö.

Eritellysti eri komponenttien osalta tutkimuksessa päädytään seuraaviin johtopäätöksiin:

Sähköenergian osalta laki ei estä, että sähkön hinnasta sähköenergian komponentti hyvitetään sähkön pientuottajalle, kun pientuottaja syöttää sähköverkkoon tuottamaansa sähköä.

Sähköveron nettolaskutus vaikuttaa vaikealta toteuttaa, sillä energiatuotteiden valmisteverotus on pitkälti harmonisoitu Euroopan unionissa. Tämä asettaa reunaehdot, jonka puitteissa jäsenvaltion tulee asettaa sähköverotuksensa. Oikeastaan kaikissa Suomessa tehdyissä selvityksissä on tultu poikkeuksetta siihen lopputulokseen, ettei sähköveron nettolaskutus ole mahdollista EU-oikeuden takia. Missään ei ole kuitenkaan pohdittu mahdollisuutta hakea kansallista poikkeusta, jonka energiaverodirektiivin 19 artiklan ensimmäinen kohta mahdollistaa. Tällaisen vaihtoehdon mahdollisuutta ei tiettävästi ole Suomessa edes tutkittu, kuten ei myöskään energiaverodirektiivin 15 artiklan käyttöä. Ennen kuin tehdään johtopäätös sähköveron nettolaskutuksen mahdottomuudesta, tulisi siis varmistua 15 ja 19 artiklan käyttökelvottomuudesta. Sähköveron nettolaskutus vaikuttaa potentiaalisesti siis mahdolliselta.

Arvonlisäveron nettolaskutus ei ole mahdollista, koska laki yksiselitteisesti kieltää hintojen ja verojen netottamisen myytäessä ja vaihtokauppatilanteissa, mistä nettolaskutuksessa on asiallisesti juuri kysymys.

Siirtomaksun nettolaskutus on mahdollista ja voidaan toteuttaa. Se koskisi tällöin siirtomaksun muuttuvaa komponenttia ja voisi mahdollistaa netottamisen kokonaisuudessaan, jolloin pientuottajan maksettavaksi tulisi vain ostetun ja myydyn sähkön erotuksena saatavan energiamäärän siirtomaksu.

Gradu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709295427

Kirjoittaja:

Aki Aapio, OTM
Kirjoittaja on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta lokakuussa 2017
aki.aapio@gmail.com

Blogi julkaistu: 14.12.2017