Avainsana-arkisto: taloyhtio

Aurinkoenergia, Taloyhtio, Toimenpidesuositukset

FinSolar taloyhtiökokeilun tulos: aurinkosähkön hyvityslaskentamalli toimii ja sen salliva lakimuuutos on tulossa

FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin -hankkeessa 2017-2019 kokeiltiin aurinkosähkön hyvityslaskentamallia onnistuneesti taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa. Helen Sähköverkko Oy sekä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy toteuttivat hyvityslaskennan taloyhtiön asukkaille IT-ohjelmistolla mittaustietojen ja omistusosuuksien perusteella tasejaksoittain.

Kokeilu osoitti, että digitaalisilla palveluilla voidaan edistää puhtaiden energiaratkaisujen taloudellista ja helppoa käyttöönottoa asunto-osakeyhtiöiden ja muiden energiayhteisöjen keskuudessa.

Kokeilu toteutettiin Energiaviraston ja TEM:n poikkeusluvalla, koska hyvityslaskennan esteenä on ollut lainsäädäntö, jonka mukaan taloyhtiön kiinteistöverkossa asukkaille jakeluverkkoyhtiöiden mittareiden kautta kulkevaa aurinkosähköä on kohdeltu sähköverojen ja siirtomaksujen osalta samoin kuin aurinkosähkö kulkisi sähkömarkkinoille myytäväksi, vaikka aurinkosähkö kulkeutuu asukkaiden kulutukseen taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä käymättä jakeluverkkoyhtiön sähköverkossa.

FinSolar-hankkeen tavoitteena oli synnyttää kansallisesti monistettava ja taloudellisesti kannattava malli taloyhtiöiden asukkaiden aurinkosähkön tuotantoon. Hankkeen tavoitteen saavuttaminen on vihdoin näköpiirissä: EU:n energiayhteisöjä koskevan lainsäädännön myötä hyvityslaskentamalli muuttuu Suomessa lailliseksi vuoden 2020 loppuun mennessä!

Vuosien työskentely taloyhtiöiden pientuotannon esteiden parissa opetti, että kyseessä on viheliäinen ongelma, jonka ratkaiseminen edellyttää systeemistä muutosta. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää monilta toimijoilta pitkäjänteisyyttä sekä toisiinsa linkittyvää panostusta ja kehitystyötä. Esimerkiksi lainsäädännössä energiayhteisöjen IT-palvelut linkittyvät moniin direktiiveihin, kansallisiin lakeihin ja asetuksiin. Paholainen piileskelee monissa yksityiskohdissa. Ja ennen kuin aurinkosähkön kasvu taloyhtiöissä voi todella alkaa, muutoksia tarvitaan myös yritysten palvelumalleihin sekä taloyhtiöiden tukiorganisaatioiden materiaaleihin ja toimintatapoihin.

FinSolar-hankkeessa toteutettu kysely asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajille osoitti, että aurinkosähkön kysyntä on olemassa, mutta kohderyhmän tarpeisiin vastaava tarjonta puuttuu. Suomi voi takuulla hyötyä energiamurroksesta olemalla aktiivisesti mukana markkinakehityksessä, jossa kuluttajille mahdollistetaan helposti ja käyttäjälähtöisesti kulutusjousto ja puhtaiden energiateknologioiden hyödyntäminen digitaalisilla palveluilla. 

FinSolar-hankkeen loppuraportti ”Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille – Mittaushaasteista kohti digitaalisia energiayhteisöpalveluja” on nyt luettavissa Aalto-yliopiston julkaisusarjassa. Raporttiin on koottu yhteen hankkeen aineisto taloyhtiön asukkaiden aurinkosähkön tuotantomalleista, haasteista, selvityksistä, kokeiluista, ratkaisuehdotuksista ja toimenpidesuosituksista vuosilta 2017-2019. Moni asia kehittyy hyvin nopeasti, joten luonnollisesti sisältö ei kaikilta osin vastaa enää tilannetta julkaisuajankohtana 3/2020.  Toivottavasti raportista on hyötyä alan kehittäjille ja toimijoille, jotka jatkavat työtä aurinkosähkön ja muiden puhtaiden energiaratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi taloyhtiöissä ja muissa energiayhteisöissä.  

Kiitän lämpimästi FinSolar-hankkeen rohkeita pilottitaloyhtiöitä, yhteistyökumppaneita, rahoittajia ja ohjausryhmän jäseniä erittäin antoisasta yhteistyöstä! Ja kuten sanottu – yhteistyö muutoksen edistämiseksi jatkukoon!

Lisätty 5.1.2021: Kirjoituksessa mainittu lakimuutos astui voimaan 1.1.2021. Lisätietoja muutoksesta löydät täältä.

Kirjoittaja:

Karoliina Auvinen
FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin -hankkeen 2017-2019 vetäjä, joka työskentelee nykyisin hiilineutraalien ratkaisujen erityisasiantuntijana SYKE:ssä, yhteystiedot karoliina.auvinen@ymparisto.fi ja puh. +358295252140

Julkaistu: 3.3.2020, päivitetty 5.3.2020

Lue myös:
Teknikka ja Talous 20.1.2020:  Aurinkoenergiayhteisöt tulossa taloyhtiöihin – oletko mukana? Näillä vinkeillä onnistut 

Aurinkoenergia

ALV-velvollisuus ei uhkaa aurinkosähkön hyödyntämistä taloyhtiöissä - ylijäämän myynnin osalta asia etenee KHO:n ratkaistavaksi

Kuva: HSSR Oy

Taloyhtiöiden asukkaiden pientuotannon tiellä on ollut useita lainsäädännöllisiä haasteita ja epäselvyyksiä. Niitä on pyritty ratkomaan aktiivisesti FinSolar-hankkeessa. Epäselvää on esimerkiksi ollut:

”Miten aurinkosähkön jakelu asukkaille vaikuttaa asunto-osakeyhtiön arvonlisäverokohteluun?”

FinSolar selvitetti asiaa laatimalla Keskusverolautakunnalle (KVL) ALV-ennakkoratkaisupyynnön eri sähköautojen lataus- ja aurinkosähkön tuotantomalleista As Oy Tiedonkaarenportin nimissä. 

KVL:n ennakkoratkaisu oli taloyhtiöiden kannalta onneksi hyvin positiivinen! Sähköautojen lataus – mukaan lukien palvelut, joissa taloyhtiö toimii lataussähkön välittäjänä latauspalvelun tarjoajan kautta – todettiin taloyhtiön osalta ALV-vapaaksi toiminnaksi. Sama myönteinen linjaus koski aurinkosähkön hyödyntämistä asukkaiden ja kiinteistön omassa käytössä taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä.

Ainoastaan aurinkosähkön ylijäämän myynti rahaa vastaan määriteltiin ennakkoratkaisussa taloyhtiölle arvonlisäverolliseksi liiketoiminnaksi. Tältä osin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti keskusverolautakunnan päätöksestä. Ylijäämän ALV-kohtelu etenee näin korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätettäväksi. Valituksessa esitetyt perusteet siitä, että ylijäämän myynti ei täytä liiketoiminnan tunnusmerkkejä taloyhtiössä, ovat varsin vakuuttavia. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan KHO:n päätöstä ja tiedotamme heti, kun päätös julkaistaan. Valituksen käsittely kestänee KHO:ssa useamman kuukauden. 

Päivitys 30.3.2021: KHO:n päätös ”Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hyväksytään. Keskusverolautakunnan päätös kumotaan valituksenalaisilta osin ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että asunto-osakeyhtiön ylijäämäsähkön myynti ei ole ennakkoratkaisuhakemuksessa selostetuissa olosuhteissa arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa tavaran myyntiä. Asunto-osakeyhtiön ei näin ollen ole suoritettava ylijäämäsähkön myynnistä arvonlisäveroa.”

Tässä tilanteessa kysytään usein:

“Kaatuuko taloyhtiöissä aurinkosähkön hyödyntäminen siihen, jos KHO ei muuta Keskusverolautakunnan päätöstä?”

Vastaus on, että ei kaada. Aurinkosähkön pientuotannon kannattavuuden näkökulmasta Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu on jo nykyisessä muodossaan tyydyttävä. Vain omaan käyttöön tuotettu aurinkosähkö on taloudellisesti järkevää. Järkevästi mitoitetusta taloyhtiön aurinkosähköjärjestelmästä ei juuri synny ylijäämää. Pientuottajat ovat saaneet ylijäämästä sähköyhtiöltä tyypillisesti hyvin vähäistä korvausta. Itse käytettynä aurinkosähkön arvo on noin 10-16 snt/kWh, kun sen myynnistä saa tyypillisesti 2-6 snt/kWh. Näin ylijäämän myynti ei ole pientuottajille kovin kannattavaa toimintaa. 

Mikäli nykyinen KVL:n ennakkoratkaisu jää voimaan, aurinkovoimalan koko kannattaa mitoittaa mahdollisimman sopivaksi suhteessa taloyhtiön omaan sähkön kulutukseen. Ennakkoratkaisun mukaan taloyhtiö voi välttyä ALV-rekisteristä lahjoittamalla aurinkosähkön ylijäämän vastikkeetta sähköyhtiölle tai sen kautta hyväntekeväisyyteen. Mikäli taloyhtiö ei ole valmiiksi ALV-rekisterissä esimerkiksi vuokrattavan huoneiston takia ja ylijäämää syntyy vähän, niin voi olla kannattavampaa antaa se pois vastikkeetta kuin ryhtyä ALV-byrokratiaan muutaman kymmenen euron tulon takia vuodessa. 

Vaikka KHO vapauttaisi ylijäämän myynnin ALV:sta, aurinkosähkön käyttö kannattaa silti maksimoida taloyhtiön sisällä niin, että ylijäämän määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. Aurinkosähköllä voi esimerkiksi lämmittää taloyhtiön lämminvesivaraajaa (jos vain sellainen löytyy) tai maalämpötaloyhtiöissä lämpökaivoja. Sähköautojen lisääntymisen ja akkujen halpenemisen myötä on myös näköpiirissä, että aurinkosähkön ylijäämää voi varastoida akkuihin. 

ALV:n osalta tärkein asia on siis selvinnyt: taloudellisesti järkevin tapa hyödyntää aurinkosähköä taloyhtiön sisällä on ALV-velvollisuudesta vapaata toimintaa. Siltä osin ratkaisusta ei ole valitettu ja KVL:n päätös jää voimaan. Näin ollen taloyhtiöiden ei tarvitse enää pelätä ALV-byrokratiaa aurinkosähkön hyvityslaskentamallin, PPA-sopimuksen tai muun kiinteistöverkon sisäisen käytön osalta. Hienoa! 

Näköpiirissä on, että aurinkosähkön mittaushaasteet alkavat myös ratkeamaan lähitulevaisuudessa. Aalto-yliopiston aurinkosähkökyselyyn (2018) vastanneista taloyhtiöiden osakkeenomistajista lähes puolet olivat erittäin kiinnostuneita hankkimaan aurinkosähköä. On aika muuttaa tuo kiinnostus konkreettisiksi investoinneiksi.

Lisätietoja:

Kirjoittaja:

FinSolar -projektijohtaja Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. 050 4624727

Julkaistu 26.8.2019, päivitetty 27.8.2019

Aurinkoenergia

Asukkaan sähköauton latauspalvelu ei aiheuta taloyhtiölle ALV-velvollisuutta, vaikka as.oy toimii lataussähkön välittäjänä

Sähköajoneuvot lisääntyvät taloyhtiöiden asukkaiden keskuudessa. Moneen taloyhtiöön on jo asennettu sähköautojen latauspisteet. Lukuisissa taloyhtiössä asia on työn alla tai harkinnassa. 

Latauspisteiden asennus- ja palvelumalleja on monia. Moni yritys, kuten esimerkiksi Fortum , Parkkisähkö, PlugIt sekä Virta tarjoavat taloyhtiöiden asukkaille latauspalveluja kiinteällä kuukausihinnalla. Jos lataussähkö tulee sähköautoon sähköteknisistä syistä taloyhtiön sähkömittarin ja sähkösopimuksen kautta, niin palvelu kattaa lataussähkön mittaamisen ja sähkökulujen hyvittämisen taloyhtiölle osakkaan puolesta. Tämä on helppoa ja reilua sähköauton omistajan ja naapurien näkökulmasta. Näin lataaja maksaa itse sähköautonsa kulut. 

Tällaisiin palveluihin liittyen monen isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen edustajan mieltä on askarruttanut kysymys:

“Jos taloyhtiö joutuu välittämään sähköä oman sähkömittarinsa kautta osakkaan sähköautoon ja saa tästä korvausta osakkaan palveluntarjoajalta, seuraako tästä asunto-osakeyhtiölle ALV-byrokratiaa?”

FinSolar-hankkeemme selvitti, miten asunto-osakeyhtiöiden arvonlisäverovelvollisuus määräytyy erilaisten aurinkosähkön tuotantomallien ja sähköajoneuvojen latausmallien tapauksessa laatimalla keskusverolautakunnalle ALV-ennakkoratkaisupyynnön As Oy Tiedonkaarenportin nimissä.

Päätös oli sähköautoilun kannalta hyvä: latauspalvelu ei aiheuta taloyhtiöille arvonlisäverovelvollisuutta. Tämä on hyvä uutinen! 

Toivottavasti ennakkoratkaisu edistää sähköautojen yleistymistä taloyhtiöissä. Polttomoottoriautoon verrattuna sähköauto on hyvä valinta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pakoputkipäästöjen vähentämiseksi. 

Aurinkosähkön ylijäämän osalta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti Keskusverolautakunnan päätöksestä ja se etenee korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Sähköauton latausmallien osalta ratkaisusta ei valitettu, joten niiltä osin päätös jää voimaan. Voit lukea sähköauton latausmalleja käsittelevät tekstit tarkemmin KVL:n päätöksestä jutun alta.

Linkit: 

  • Keskusverolautakunnan päätöksestä tiivistelmä (linkki Edilexiin)
  • Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu kokonaisuudessaan (linkki slideshareen, josta dokumentin voi ladata pdf:nä)
  • Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus aurinkosähkön ylijäämän myyntiä koskien (linkki slideshareen)

Kirjoittaja:

Karoliina Auvinen
FinSolar-projektin johtaja, Aalto-yliopisto
karoliina.auvinen@aalto.fi, 050 462 4727 

Julkaistu 20.8.2019, päivitetty 26.8.2019

–

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta otteita sähköauton latausmalleihin liittyen:

Hakemus (s.1)

Ennakkoratkaisupyyntö arvonlisäverokohtelusta aurinkosähköön ja sähköautojen lataukseen liittyen. As Oy As Oy Tiedonkaarenportti pyytää ennakkoratkaisua aurinkosähkön omaan käyttöön ja ylijäämään sekä sähköautojen latauspalvelujen käyttöönottoon liittyen. 

Nykytilanteessa asunto-osakeyhtiö ostaa sähköyhtiöltä sähkön, jota käytetään kiinteistön sähköntarpeeseen. Jokaisella asukkaalla on oma sähkösopimus valitsemansa sähköyhtiön kanssa, jolla katetaan huoneistojen sähköntarve. Huoneistojen sähkönkulutus mitataan erikseen.

Ennakkoratkaisukysymykset; Sähkön välittäminen asukkaan sähköajoneuvon latauspisteeseen (s.4)

Asunto-osakeyhtiön asukkaista osa harkitsee ladattavan sähköajoneuvon hankkimista. Kiinteistön sähköjärjestelmä ja sähkömittarit ovat asennettu siten, että latauspisteet olisi kustannustehokkainta liittää asunto-osakeyhtiön kiinteistösähkömittariin (ks. kuvan 3. kytkentävaihtoehto 2), koska mittarissa on autojen lämmitystolppien johdosta isommat sulakkeet ja valmiit johdotukset parkkipaikoille. Muut kytkentävaihtoehdot tulisivat yhtiölle ja sen asukkaille paljon kalliimmaksi.

Kuva 3: Sähköauton latauspisteen kytkentävaihtoehdot: 1) latauspisteen kytkentä asukkaan sähkömittariin, 2) latauspisteen kytkentä asunto-osakeyhtiön sähkömittariin sekä 3) latauspisteen liittäminen jakeluverkkoon

Asunto-osakeyhtiön sähkömittarikytkennän tapauksessa latauspisteiden tarvitsema sähkö on välttämätöntä välittää osakkaille siten, että sähkön ostokulut tulevat yhtiön sähkösopimukseen ja sähkölaskulle.

Asunto-osakeyhtiön osakkaiden tavoitteena ja periaatteena on toteuttaa sähköautojen lataus mahdollisimman vaivattomasti sekä kustannusvastaavasti. Asunto-osakeyhtiön osakkaille on tärkeää, että sähköajoneuvojen omistajat maksavat itse ajoneuvon latauksesta aiheutuvat kulut.

Yksi osakkaistamme harkitsee kuukausiveloituksella toimivan sähköauton latauspalvelun hankkimista. Siihen on tarjolla kaksi mallia. Kuukausittainen tasaveloitus kattaa sähköajoneuvon latauslaitteet, lataussähkön, sähkön mittauksen ja laskutuspalvelun. Toisessa vaihtoehdossa latauspalvelu ei kata lataussähkön kustannuksia, vaan latauspalvelusta perittävän kuukausihinnan lisäksi palveluntarjoaja mittaroi asukkaan käyttämän sähkön ja hyvittää sen taloyhtiölle taloyhtiön määrittämään hintaan.

Osana palvelupakettia palveluntarjoaja hyvittää asukkaan puolesta ajoneuvon sähkönkäytöstä aiheutuneet kulut, eli palveluntarjoaja maksaa asunto-osakeyhtiön tilille kuukausittain asiakkaansa sähköajoneuvon latauksesta aiheutuneet sähkökulut. Tällä tavoin asunto-osakeyhtiölle ei aiheudu osakkaan sähköauton latauksesta kuluja eikä myöskään voittoa eli taloyhtiölle järjestely on vaivaton ja kustannusneutraali. Mikäli asunto-osakeyhtiön pitää itse periä osakkaalta sähkökulut, aiheutuu tästä ylimääräistä työtä isännöitsijälle.

Kolmas vaihtoehto olisi hyödyntää jakeluverkkoyhtiön hyvityslaskentapalvelua siten, että jakeluverkkoyhtiö hoitaa sähköajoneuvon latauspisteen alamittauksen. Tällöin hyvityslaskentaohjelmistolla voidaan vähentää laskennallisesti sähköajoneuvon lataussähkö asunto-osakeyhtiön kuluttamasta sähköstä ja siirtää tämä sähkönkulutus sähköajoneuvon omistajan sähkölaskulle alamittauksen avulla.

Kysymys 3: Onko asunto-osakeyhtiö arvonlisäverovelvollinen välittäessään sähköä asunto-osakeyhtiön kiinteistöverkon sisällä ja kiinteistön sähkömittarin kautta osakkaan sähköajoneuvon latauspisteeseen, jos

a) osakas maksaa sopimuksensa mukaisesti palveluntarjoajalle latauspistepalvelusta ja sähköstä yhden kuukausittaisen kiinteän maksun, jolloin latauspistepalvelun tarjoava yritys tilittää mittaustietojen perusteella asunto-osakeyhtiölle lataussähkön kulut osakkaan puolesta?
Sopimukset ja laskutus: Sähköauton latauspalvelusopimus laaditaan osakkaan ja latauspistepalvelua tarjoavan yrityksen välille. Asunto-osakeyhtiö ilmoittaa osakkaalle sähkönsä hinnan, tilinumeron ja hyväksyy, että hyvitys tulee palveluntarjoajalta osakkaan sijaan osana osakkaan palvelusopimusta. Palveluntarjoaja laskuttaa osakasta palvelupaketista kuukausittain kiinteällä hinnalla. Palveluntarjoaja palauttaa osakkaan puolesta sähköauton latauksesta aiheutuneet sähkökulut asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö siis maksaa omassa sähkölaskussaan ensin osakkaan sähköauton latauskulut, ja saa tämän osuuden palautuksena myöhemmin osakkaan palveluntarjoajalta.
b) Osakas maksaa sopimuksensa mukaisesti palveluntarjoajalle latauspistepalvelusta kiinteän maksun ja sähköstä kulutuksen mukaisesti vaihtelevan maksun, jolloin latauspistepalvelun tarjoava yritys tilittää mittaustietojen perusteella asunto-osakeyhtiölle lataussähkön kulut osakkaan puolesta?
Sopimukset ja laskutus: Sähköauton latauspalvelusopimus laaditaan osakkaan ja latauspistepalvelua tarjoavan yrityksen välille. Asunto-osakeyhtiö ilmoittaa osakkaalle sähkönsä hinnan, tilinumeron ja hyväksyy, että hyvitys tulee palveluntarjoajalta osakkaan sijaan osana osakkaan palvelusopimusta. Palveluntarjoaja laskuttaa osakasta palvelusta kuukausittain koostuen kolmesta osasta: latauspalvelun perusosasta, palveluntarjoajan mittaroiman sähkön asunto-osakeyhtiön määrittämällä hinnalla ja kilowattipohjaisesta laskutuspalvelulisästä. Palveluntarjoaja palauttaa osakkaan puolesta sähköauton latauksesta aiheutuneet sähkökulut asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö siis maksaa omassa sähkölaskussaan ensin osakkaan sähköauton latauskulut, ja saa tämän osuuden palautuksena myöhemmin osakkaan palveluntarjoajalta.
c) Osakas maksaa asunto-osakeyhtiölle sähkö- ja mahdolliset muut latauksesta aiheutuneet kaapelointi- ja remonttikulut itse takaisin asunto-osakeyhtiölle ns. sähköajoneuvon latausvastikkeena?
Laskutus: Asunto-osakeyhtiö arvioi asukkaan sähköauton latauksesta syntyvät kustannukset taloyhtiölle ja ilmoittaa osakkaalle kk-vastikkeen, jolla kyseiset kustannukset katetaan.
d) Asunto-osakeyhtiön kiinteistömittarin sähkösopimus siirretään sähköauton latauspalvelun tarjoajalle. Palveluntarjoaja maksaa kiinteistönmittarin sähkölaskut sekä laskuttaa sen jälkeen asunto-osakeyhtiötä sekä sähköautoa lataajia heidän omien kulutustensa perusteella.
Sopimukset ja laskutus: Palveluntarjoaja solmii sähkösopimuksen taloyhtiön kiinteistömittarin käyttöpaikan osalta. Palveluntarjoaja laatii palvelusopimukset asunto-osakeyhtiön ja kunkin sähköauton lataajan kanssa. Sähkönmyyntiyhtiö laskuttaa palveluntarjoajaa. Palveluntarjoaja laskuttaa puolestaan asunto-osakeyhtiötä ja sähköautoa lataajia.
e) Jakeluverkkoyhtiön alamittarilla mitataan sähköauton latauspisteen kulutus. Jakeluverkkoyhtiö jyvittää sähköajoneuvon sähkönkulutuksen hyvityslaskennalla suoraan osakkaan sähkölaskulle, jolloin taloyhtiön ja asukkaiden laskuilla näkyy suoraan omat sähkökulut?
Sopimukset ja laskutus: Asunto-osakeyhtiön ja jakeluverkkoyhtiön välillä on verkkopalvelu- ja hyvityslaskentasopimus. Jakeluverkkoyhtiö laskuttaa asunto-osakeyhtiötä siirto- ja mittauspalvelusta. Mittauspalvelu jyvittää kunkin osakkaan sähköauton kulutustiedot alamittauksen perusteella osaksi osakkaan olemassa olevaa sähkösopimusta, joten osakkaat maksavat osana omaa sähkösopimusta oman asunnon sekä sähköauton latauksen kuluttaman sähkön. Mittauspalvelu vähentää sähköautojen latauksen mittaustiedot asunto-osakeyhtiölle kiinteistömittarin summamittauksesta, jolloin asunto-osakeyhtiö maksaa omassa sähkölaskussaan vain kiinteistön sähkönkulutuksesta.

Ennakkoratkaisu (s. 6)

3) Hakijan ei ole suoritettava arvonlisäveroa hakemuksessa tarkoitetusta lataussähkön myynnistä osakkaille (3 a – 3 e).

Perustelut; Kysymys 3) (s. 9)

As Oy Tiedonkaarenportti luovuttaa sähköä osakkaan sähköajoneuvon latauspisteeseen. Sähkön luovuttaminen voidaan toteuttaa eri tavoin. Hakija voi myydä sähkön suoraan osakkailleen tai palveluntarjoajan välityksellä. Hakija voi myös siirtää sähkösopimuksensa palveluntarjoajalle, joka tällöin veloittaa hakijaa ja osakasta. Vaihtoehtoisesti verkkoyhtiö voi mitata sähkön kulutuksen ja jyvittää kulutuksen osakkaan sähkölaskulle. Hakemuksen kohdissa 3 a) ja 3 b) kuvatuissa tilanteissa hakija maksaa omassa sähkölaskussaan ensin osakkaan latauskulut ja saa myöhemmin korvauksen osakkaan palveluntarjoajalta. Latauspalvelusopimus laaditaan osakkaan ja palveluntarjoajan välillä ja hakija hyväksyy sen, että se saa maksun osakkaalle luovutetusta sähköstä palveluntarjoajan kautta.

Hakemuksessa selostetuissa olosuhteissa hakijan on katsottava myyvän lataussähkön osakkaalle palveluntarjoajan toimiessa maksun välittäjänä osakkaan puolesta. 

Hakijan luovuttaessa lataussähköä osakkailleen hakemuksen 3 a – 3 c) kohdassa tarkoitetuilla tavoilla vastiketta vastaan kyseessä on kiinteistön verottoman käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä tapahtuva sähkön luovutus osakkaille, joista ei ole arvonlisäverolain 27 §:n 2 momentin mukaan suoritettava arvonlisäveroa. Merkitystä ei ole sillä, että hakija veloittaa lataussähköstä osakkaalta erillisen vastikkeen tai että se saa siitä muun hyvityksen osakkaan puolesta toimivalta palveluntarjoajalta. 

Hakemuksen kohdissa 3 d) ja 3 e) ei ole kyse hakijan vaan palveluntarjoajan tai sähkönmyyntiyhtiön myynnistä, jolloin hakijan ei ole suoritettava arvonlisäveroa lataussähkön myynnistä osakkaille. 

Lue koko ennakkoratkaisu tästä (linkki slideshareen, josta dokumentin voi ladata pdf:nä)

Uncategorized

Hyviä uutisia: valoa tunnelin päässä taloyhtiöiden aurinkoenergiayhteisöille

As Oy Haapalahdenkatu 11:n asukkaat ovat mukana hyvityslaskentamallin kokeilussa. Kuva: HSSR Oy

FinSolar aurinkosähköä taloyhtiöihin –hankkeen tavoitteena on ollut synnyttää kansallisesti monistettava ja taloudellisesti kannattava malli taloyhtiöiden asukkaiden aurinkosähkön tuotantoon. Hankkeessa on kokeiltu aurinkosähkön hyvityslaskentamallia taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa sekä selvitetty ALV-kysymyksiä, päätöksentekoa ja sähkömittarihaasteita erityisesti taloyhtiöiden pientuottajien näkökulmasta. Lisäksi on fasilitoitu päättäjien, yritysten ja aurinkoenergiaa taloyhtiöissä edistävien järjestöjen välistä yhteistyötä, jotta havaittuihin lainsäädännöllisiin, taloudellisiin ja teknisiin esteisiin löytyisi ratkaisuja.

Energiayhteisöt mahdollistava lainsäädäntö on tulossa!

Suomessa on saavutettu laaja yhteisymmärrys, että energiayhteisöt kannattaa mahdollistaa kustannustehokkaasti IT-ohjelmistolla perustuen olemassa olevien älykkäiden sähkömittareiden dataan. Hyvä uutinen on, että työ- ja elinkeinoministeriössä on jo pöytälaatikossa valmiina sähkömarkkinalakiin ja mittausasetukseen tarvittavat pykälämuutokset tasejakson sisäisen netotuksen mahdollistamiseksi. Samoin eri energiayhteisöjen toteutusvaihtoehdot ovat selvillä. Nämä pykälät ovat osa isoa lainsäädännön muutospakettia, jolla viedään EU:n “Clean energy for all europeans” -paketin direktiiviuudistuksia ja ylitarkastaja Tatu Pahkalan johtaman älyverkkotyöryhmän linjauksia osaksi kansallista lainsäädäntöä. Säädösmuutosehdotuksia on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi useamassa osassa seuraavan kahden vuoden aikana. TEM:n puolesta asia on siis jo putkessa, hyvä!

Mutta toteutus kestää vielä vuosia

Matkassa on kuitenkin kaksi hidastetta: EU:n mittauslaitedirektiivi ja Fingridin datahub, joka on vasta valmisteilla.

Kuluttajille suunnattavat energian internet-palvelut ovat monille uutta EU:n tasolla. Aurinkoenergian suosiota ja digitaalisia energiapalveluita ei osattu myöskään ennakoida Suomessa, kun ensimmäisen sukupolven älykkäiden sähkömittarien ominaisuuksia määriteltiin yli kymmenen vuotta sitten. Nykyisistä mittareista saadaan toki tarvittava tuntidata tietojärjestelmiin, mutta ei suoraan mittareiden näytölle kuten EU:n mittauslaitedirektiivi edellyttää. Näin ollen TEM hakee parhaillaan komissiosta tulkintaa (pdf), joka mahdollistaisi pientuottajille ja energiayhteisöille IT-palvelujen tarjoamisen ensimmäisen sukupolven mittareilla. Suomessa siirrytään toisen sukupolven sähkömittareihin portaittain noin 0-15 vuoden aikana. Jos kaikki mittarit pitäisi vaihtaa välittömästi uusiin lainsäädännön uudistuksen myötä, syntyisi tästä suomalaisille turhia kustannuksia. Toivokaamme ja myös edistäkäämme yhteistyössä sitä, että TEM saa EU:n komissiosta asiaan myönteisen tulkinnan, jotta aurinkoenergiayhteisöt pääsevät jalkautumaan Suomeen!

Toinen energiayhteisöjä hidastava tekijä on, että Fingridin datahub on vasta rakenteilla. Yhtenä vaihtoehtona pientuottajien ja energiayhteisöjen netotuslaskentojen toteutukselle on liittää laskenta osaksi Fingridin datahubia. Datahubin perusversio valmistuu vasta vuonna 2021. Pientuottajien ja energiayhteisöjen netotuslaskennat tulisivat kehitykseen mukaan toisessa vaiheessa. Näin ollen näköpiirissä on, että pientuottajia ja aurinkoenergiayhteisöjä palvelevat ominaisuudet voisivat tulla datahubiin vasta vuosina 2022-2023. Datahubin ohella TEM:ssä on pohdinnassa, tulisiko verkkoyhtiöillä olla suurempi rooli tarjota laskentaa palveluna asiakkailleen.

Siirtymävaiheessa eteenpäin verkkoyhtiöiden energiayhteisökokeilulla

FinSolar -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa sovittiin huhtikuussa 2019, että siirtymävaiheen ajaksi lähdetään valmistelemaan kokeilua, jossa verkkoyhtiöt voisivat tarjota ja testata kuluttajille suunnattavia tuntinetotus- ja hyvityslaskentapalveluja. Energiavirasto harkitsee parhaillaan, miten kokeilu voitaisiin toteuttaa ajalla 10/2019-2023 verkkoyhtiöiden toimesta. Kokeilussa olisivat mukana verkkoyhtiöt, jotka ovat itse halukkaita tarjoamaan netotuspalveluja yksittäisille pientuottajille ja energiayhteisöille. Valmiudessa olevia verkkoyhtiöitä tai palveluntarjoajia ovat esimerkiksi Helen Sähköverkko Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy sekä Empower IM Oy. Myös esimerkiksi Caruna ja Elenia Oy kannattavat pientuotannon edistämistä ja pohtivat netottamispalvelujen mahdollistamista omille asiakkailleen. Arviolta jopa miljoona suomalaista voisi päästä tuntinetotuksen ja hyvityslaskentapalvelun piirin kokeiluajalla.

Monet ihmettelevät, että miksi kokeilu olisi kohdennettu verkkoyhtiöille? Siksi, että ennen datahubia vain verkkoyhtiöt voivat tarjota näitä palveluja joko omissa IT-järjestelmissään tai hankkimalla IT-palvelun joltakin alan yritykseltä. Tulevaisuudessa, kun laskennat tehdään datahubin avulla, mitkä tahansa yritykset voivat tarjota mittarien dataan perustuvia palveluja kuluttajille. Näin energiayhteisöpalvelut ovat vasta tulossa osaksi kilpailtua kuluttajamarkkinaa. Kokeilu olisi käynnissä vuoteen 2023 asti, johon mennessä tasejakson sisäinen netotus sekä hyvityslaskenta olisi viety osaksi lainsäädäntöä ja käytäntöä.

Kokeilussa kehitettäisiin hyvityslaskentaa tarjoavien yritysten ja datahubin välistä rajapintaa. Kokeilun avulla voidaan identifioida käyttäjälähtöinen ja kustannustehokas malli, miten palvelu- ja tietoliikenneketju voi toimia parhaiten energiayhteisön, palveluntarjoajan ja datahubin välillä.

FinSolar-hankkeessa Aalto ja LUT-yliopistot toteuttavat kesällä 2019 verkkoyhtiöille ja niiden IT-palvelujen tarjoajille kyselyn, jolla kartoitetaan mitkä yhtiöt haluaisivat olla mukana kokeilussa ja millaiset mittarit kunkin verkkoyhtiön alueella on parhaillaan käytössä. Lisäksi arvioidaan energiayhteisöjen kasvupotentiaalia. Tulokset raportoidaan syyskuussa 2019. Mikäli Energiavirasto näyttää kokeilulle vihreää valoa, se starttaa syksyllä 2019. Kokeilussa mukana oleville yhtiöiden edustajille ja keskeisille sidosryhmille perustetaan työryhmä, joka kehittää IT-palvelupolkua energiayhteisöpalvelujen mahdollistamiseksi.

Kirjoittajat ja lisätietoja:


FinSolar -projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, karoliina.auvinen@aalto.fi, 050 3305418
FinSolar & Co2mmunity -projektit




Professori Samuli Honkapuro, LUT-yliopisto, samuli.honkapuro@lut.fi




Julkaistu 30.5.2019

Aurinkoenergia, Toimenpidesuositukset

Politiikkasuositus: Taloyhtiön asukkaiden aurinkosähkön tuotantoa tulisi edistää lainsäädäntömuutoksella

Taloyhtiön asukkaat ovat aurinkosähkön tuotannossa väliinputoajia. He eivät voi nykyisin tuottaa aurinkosähköä omaan käyttöönsä samaan tapaan kuin omakotitalojen asukkaat. Lainsäädäntö edellyttää nykyisin taloyhtiöissä laajaa sähkömittariremonttia, jotta aurinkosähköä voisi hyödyntää taloudellisesti järkevällä tavalla. Lakimuutoksella voitaisiin mahdollistaa taloyhtiön asukkaiden pientuotanto jo käytössä olevilla  älykkäillä sähkömittareilla. Näin voidaan luoda yhdenvertaiset edellytykset taloyhtiöiden ja omakotitalojen asukkaille. Aurinkosähkön jakelu voidaan toteuttaa tasejaksoittain taloyhtiön kiinteistöverkossa palveluna tietokoneohjelmistolla. Tätä toimintamallia parhaillaan kokeillaan taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa.

Taloyhtiöissä on merkittävä aurinkosähköpotentiaali

Asunto-osakeyhtiöitä on Suomessa lähes 90 000 (1). Asuinkerros- ja rivitaloissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista ja rakennuksia on Suomessa lähes 142 000 (2). Jos näistä rakennuksista kolmasosassa olisi keskimäärin 10 kW:n aurinkovoimala, tämän aurinkosähkökapasiteetin määrä olisi yhteensä 473 MW. Aurinkosähköllä voidaan kattaa noin 10% rakennusten kuluttamasta sähköstä vuositasolla. Suomessa aurinkosähkökapasiteetin määrä oli noin 70 MW vuonna 2017 (3). Vertailun vuoksi Ruotsissa aurinkosähköä on yli 230 MW (4) ja Tanskassa yli 900 MW (5).

Aalto-yliopiston kuluttajakyselyn mukaan aurinkosähkön hankinta kiinnostaa asunto-osakeyhtiöiden osakkeenomistajia. Kyselyn 459 vastaajasta yli neljännes vastasi hankkivansa aurinkosähköä erittäin todennäköisesti, jos voimalaosuus maksaa 900 euroa ja sen avulla saa vuosittain 40 euroa säästöä. Aurinkosähkön hankinnan yleisimmiksi hyödyiksi koettiin uusiutuvan energian hyödyntäminen, päästöttömyys ja omavaraisuus. Kyselyn tulokset osoittavat, että taloyhtiön asukkaat ovat hyvin kiinnostuneita aurinkosähköstä, mutta sen hankinnan pitäisi olla vaivatonta ja taloudellista, jotta taloyhtiön päätöksenteossa enemmistön voi saada investoinnin kannalle (6).

Kaavio 1. Aurinkosähkökyselyyn vastanneista lähes puolet oli erittäin kiinnostunut hankkimaan aurinkosähköä.

Taloyhtiöiden osakkaat ovat nyt aurinkosähkön hyödyntämisessä väliinputoajia Suomessa

Taloyhtiön osakkaat eivät voi nykyisin hyödyntää aurinkosähköä teknisesti järkevällä, vaivattomalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla muutoin kuin kiinteistösähkön osalta. Aurinkosähkö on kannattavaa yrityksille, kunnille, maatiloille ja omakotitaloille sillä ehdolla, että ne voivat säästää omaan käyttöön tuotetulla aurinkosähköllä ostosähkön hankintakuluja energian, sähköverojen ja energiaperusteisten (snt/kWh) siirtomaksujen osalta. Tämä toteutuu, kun aurinkosähkövoimala kytketään fyysisesti sähkömittariin kuluttajan puolelle, eikä sähkömittarin “sähkökaupan” puolelle. Näin kytkettynä aurinkosähkö vähentää rakennukseen jakeluverkosta virtaavaa, sähkömittarin läpi kulkevaa ostosähköä. Aurinkosähkö kulkee sähkömittarin läpi jakeluverkkoon ja sähkömarkkinoille vain, jos rakennuksessa ei pystytä sitä itse käyttämään.

Taloyhtiöissä sähkön mittausjärjestelyt estävät nyt vastaavan oman käytön mallin, mikäli taloyhtiö ei toimi sähkömarkkinalain (7) mukaisena kiinteistön sisäisenä sähköverkkona. Taloyhtiöillä on oma kiinteistöverkko, mutta tämän oman verkon sisällä jokaisella asunnolla on jakeluverkkoyhtiön sähkömittarit. Taloyhtiön kiinteistöverkko liittyy tontin rajalla jakeluverkkoyhtiön sähköverkkoon.

Kuva 1. Taloyhtiön kiinteistöverkko ja sähkömittarit.

Ongelmana on, että jos aurinkosähkövoimala kytketään taloyhtiön kiinteistösähkömittariin, niin kiinteistöverkossa asukkaille kulkevaa aurinkosähköä kohdellaan nykyisen lainsäädännön mukaisesti sähköverojen ja siirtomaksujen osalta samoin kuin aurinkosähkö kulkisi jakeluverkkoyhtiön sähköverkon kautta sähkömarkkinoille myytäväksi (8). Menettely on tämä, vaikka fysiikan lakien mukaan aurinkosähkö kulkeutuu aina ensimmäisenä asukkaiden kulutukseen taloyhtiön kiinteistöverkon sisällä käymättä jakeluverkkoyhtiön sähköverkossa. Tämä menettely heikentää nykyisellä siirtohinnoittelurakenteella ja verotusmallilla aurinkosähkön kannattavuutta asunto-osakeyhtiöiden osakkaille verrattuna muihin aurinkosähkön tuottajiin: omakotiasujiin, maatiloihin, yrityksiin ja julkisiin toimijoihin.

Lisäksi taloyhtiöiden asukkaat eivät saa muitakaan etuuksia, kun esimerkiksi omakotitalojen asukkaat voivat saada aurinkoenergiainvestointiin kotitalousvähennystä sekä yritykset, kunnat ja maatilat investointitukea.

Taloyhtiön osakkaiden virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli mahdollistaa aurinkosähkön hyödyntämisen

FinSolar -hankkeessa on tutkittu erilaisia aurinkosähkön hyödyntämismalleja (9) taloyhtiöissä vuodesta 2014 alkaen. Selvitysten pohjalta on todettu, että järkevin tapa mahdollistaa pientuotanto asunto-osakeyhtiön asukkaille on aurinkosähkön virtuaalimittarointi- eli hyvityslaskentamalli, koska se on osakkaille vaivattomin ja joustavin ratkaisu.

Hyvityslaskentamallin etuja ovat:

  1. Voidaan hankkia isompi yhteinen aurinkosähkövoimala, joka on suhteessa huomattavasti edullisempi kuin pienempi, pelkän taloyhtiön kiinteistösähköön hankittava voimala (10).
  2. Aurinkosähköinvestoinnin kustannukset ja tuotot jaetaan osakkaille samassa suhteessa kuin taloyhtiön kaikki muut kulut ja tuotot, osakkeiden lukumäärän ja vastikkeen jaon perusteella. Tämä on taloyhtiön osakkaille tärkeä oikeudenmukaisuusperiaate. Näin hyvityslaskentamall ei edellytä muutoksia asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen.
  3. Taloyhtiön omaan kiinteistöverkkoon ei tarvitse tehdä mittari- ja johtoremonttia, koska hyvityslaskentaohjelmisto toimii jo käytössä olevien mittarien mittausdatalla.
  4. Asukkaat voivat edelleen kilpailuttaa omat sähkösopimuksensa.
  5. Hyvityslaskentamallilla muodostuvaan taloyhtiön sisäiseen energiayhteisöön liittyminen ja siitä poistuminen on helppoa, koska se edellyttää muutoksia vain hyvityslaskentasopimukseen ja -ohjelmiston asetuksiin.

Kuva 2. Hyvityslaskentamallin kuvaus.

FinSolar-taloyhtiöpiloteissa aurinkosähköä hyödynnetään ensisijaisesti kiinteistön kulutukseen ja ylijäämä jaetaan asukkaille nykyisen tasejakson mukaan tunneittain IT-ohjelmistolla älykkäiden mittareiden mittausdatan perusteella. Hyvityslaskenta osoittaa, kulutetaanko tuotettu energia kiinteistöverkon sisällä vai siirtyykö energiaa myös jakeluverkkoon.

Kuva 3. Hyvityslaskentamallia pilotoidaan Helsingissä ja Oulussa kolmessa taloyhtiössä. Pilottien kokemusten perusteella malli toimii teknisesti ja sopii asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoon.

Vaihtoehtoinen, nykyisen sähkömarkkinalain hyväksymänä kiinteistön sisäisenä sähköverkkona toimiminen edellyttää taloyhtiössä jakeluverkkoyhtiön mittareiden vaihtamista taloyhtiön omiin sähkömittareihin. Niistä käsin asukkaat eivät voi enää kilpailuttaa omia sähkösopimuksiaan.  Tämän johdosta takamittarointi (11) edellyttää yhtiökokoukselta harvoin saavutettavissa olevaa yksimielistä päätöstä. Vaikka takamittarointi olisi määritelty yhtiöjärjestykseen, siitä huolimatta taloyhtiön mittari pitää vaihtaa jakeluverkkoyhtiön mittariin mikäli osakas haluaa myöhemmin kilpailuttaa oman sähkösopimuksensa. Näin ollen FinSolar-hankkeen johtopäätös on, ettei takamittarointimalli ole yleisesti taloyhtiöille toimiva aurinkosähkön tuotantomalli.

Taloyhtiön asukkaiden muodostamien energiayhteisöjen esteenä  on lainsäädäntö

Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista pientuotannon jakamista taloyhtiön osakkaiden kesken oman kiinteistöverkon sisällä jakeluverkkoyhtiön omistamilla sähkömittareilla. (12) FinSolar-hankkeessa toteutettujen haastattelujen mukaan mikään lakipykälä sähkömarkkinalaissa tai asetuksissa ei suoranaisesti estä virtuaalimittarointi- eli hyvityslakentamallia, vaan este on kiinteistöverkoissa pientuotannon jakamisen sallivan lakipykälän puute.

Ratkaisu: mahdollistetaan pientuotannon laskennallinen jakaminen kiinteistöverkkojen sisällä lakimuutoksella

Tulevaisuuden sähkömarkkinat perustuvat puhtaisiin ja älykkäisiin teknologioihin, kuluttaja- ja käyttäjälähtöisyyteen sekä digitalisaatioon ja energian internet-ratkaisuihin. Sääntelyn ja hinnoittelun tulisi kannustaa kuluttajia kysyntäjoustoon, uusiutuvan energian tuotantoon sekä energian varastointiin. (13)

EU:n sähkömarkkinadirektiivin uudistusehdotuksessa todetaan, että paikalliset energiayhteisöt voivat olla tehokas tapa hallinnoida energiaa yhteisötasolla niin, että sähköä tuotetaan omaan kulutukseen sähkönä, lämpönä tai jäähdytyksenä verkkoon liitynnällä tai ilman. Jäsenmailta edellytetään energiayhteisöjen mahdollistavan lainsäädäntökehikon asettamista. (14)

EU:n lainsäädännön myötä energiayhteisöjä koskevaa kansallista lainsäädäntöä on kehitettävä. Siinä yhteydessä tulisi varmistaa, että suomalaiset taloyhtiöiden asukkaat voivat toimia pientuottajina yhteisvoimalasta omistamiensa osuuksien kautta. Lainsäädännön tulisi sallia aurinkosähkön ja muun pientuotannon laskennallinen jakaminen kiinteistöverkon sisällä osakkaiden omaan käyttöön sähkökaupan tasejaksoittain. Tasejakson pituus on nykyisin tunti ja jatkossa vartti. Mittausasetuksen muutoksella voidaan sallia, että pientuottajien laskutus ja taseselvitys voi perustua myös laskennalliseen tietoon. Tämä mahdollistaisi kiinteistöverkkojen sisäisten energiayhteisöjen muodostamisen nykyaikaisesti älykkäiden sähkömittareiden mittaustiedon ja tietokoneohjelmiston avulla.

Yksinkertaisin tapa toteuttaa kiinteistöverkon sisäisten energiayhteisöjen hyvityslaskenta, sekä yksittäisten pientuottajien tuntinetotus, olisi toteuttaa laskennat keskitetysti Fingridin datahubissa. (Vaihtoehtoisesti laskenta voidaan tehdä jakeluverkkoyhtiöiden tietojärjestelmissä.) Netotuksen ja hyvityslaskennan jälkeen datahub toimittaa laskennalliset mittaustiedot asiakkaalle, taseselvitykseen sekä markkinatoimijoille. Oleellista on, että tasehallinnassa ja laskutuksessa on vain yksi mittaustieto asiakkaalta.

Lisäksi tulee varmistaa, laskennallisen tiedon käyttö on sallittua mittauslaitedirektiivin näyttövaatimusten näkökulmasta. Vaatimus kiinteästä mittarin näytöstä tulisi poistaa, tai tulkintaa muuttaa, koska mittaustietojen luotettavuudesta ja kuluttajasuojasta voidaan varmistua muilla keinoin. (15)

Lisätty 5.1.2021: Kirjoituksessa mainitut energiayhteisöt ja hyvityslaskelmamallin mahdollistava lakimuutos astui voimaan 1.1.2021. Lisätietoja muutoksesta löydät täältä. 

Tekijät

FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, karoliina.auvinen@aalto.fi, puh. +358 50 462 4727

Professori Samuli Honkapuro, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, samuli.honkapuro@lut.fi, puh. +358 400 307 728

Politiikkasuositus on toteutettu osana STEK:n päärahoittamaa FinSolar -hanketta www.finsolar.net, Strategisen tutkimuksen neuvoston Smart Energy Transition -hanketta www.smartenergytransition.fi sekä CO2mmunity http://co2mmunity.eu/  ja DOMINOES dominoesproject.eu EU-hankkeita.

Politiikkasuositus ladattavana PDF-muodossa

 

Lähteet

1. PRH. 2018. Yritysten lukumäärä Suomessa. [Viitattu 31.5.2018]. Saatavissa: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html

2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-677X. 2017, Liitetaulukko 1. Rakennukset, asunnot ja henkilöt talotyypin ja kerrosluvun mukaan 31.12.2017. Tilastokeskus [viitattu: 31.5.2018]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/rakke/2017/rakke_2017_2018-05-25_tau_001_fi.html

3. Energiavirasto. 2018. Saatavissa: https://www.energiavirasto.fi/media/-/asset_publisher/ooKNxg1qkv7p/content/sahkonpientuotanto-kovassa-kasvussa-aurinkosahkon-tuotantokapasiteetti-2-5-kertaistui-vuodessa

4. https://www.pv-magazine.com/2018/03/28/swedens-operational-pv-capacity-tops-231-mw/

5. https://cleantechnica.com/2018/02/05/solar-may-storm-past-wind-sooner-expected-even-denmark/

6. Aalto-yliopisto. 2018. Aurinkosähkökysely asunto-osakeyhtiöiden osakkaille 2018: Tulokset & yhteenveto. Saatavissa: https://docs.google.com/presentation/d/14B9wnc5IAfWA45V1SJdWvTo8v6WyYUqCOcurIWQC6XU/edit?usp=sharing

7. Sähkömarkkinalaki 588/2013, 10.luku, Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130588

8. Atula, R. & Hildén, M. 2017. Pienimuotoisen aurinkosähkön tuotannon ja myynnin sääntely sekä sähkömarkkinat. Ympäristöjuridiikka 4/2017 s. 54–69

9. Asukkaiden aurinkosähkön ja sähköautojen latauksen toteutusmallit taloyhtiöissä (kalvoesitys). Saatavissa: https://docs.google.com/presentation/d/1_c2Td0WeSBNAY-oq9xmwI2Br-uLtrLBQSFuxADH-8XE/edit?usp=sharing

10. FinSolar. 2017. Aurinkosähkön hinnat ja kannattavuus. Saatavissa: https://finsolar.net/aurinkoenergian-hankintaohjeita/aurinkosahkon-hinnat-ja-kannattavuus/

11. Lisätietoja aurinkosähkön takamittarointimallista: https://finsolar.net/taloyhtiot/aurinkosahkon-takamittarointimalli/

12. Auvinen et. al. 2018. Keskustelupaperi: Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-sahkoenergian-mittaus-kuluttajien-energiapalvelujen-ja-puhtaan-energian-mahdollistajana/

13. Ahola et. al. 2017. Kohti sähkömarkkinamallia 2.0. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-kohti-sahkomarkkinamallia-2-0/

14. EUROPEAN COMMISSION Brussels, 23.2.2017 COM(2016) 864 final/2 2016/0380 (COD) CORRIGENDUM. This document corrects document COM (2016) 864 final of 30.11.2016. Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on common rules for the internal market in electricity (recast). Pages 4-6. Available: https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/1_en_act_part1_v7_864.pdf.

15. Auvinen et. al. 2018. Keskustelupaperi: Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi. Saatavissa: http://smartenergytransition.fi/fi/keskustelupaperi-sahkoenergian-mittaus-kuluttajien-energiapalvelujen-ja-puhtaan-energian-mahdollistajana/