Avainsana-arkisto: aurinkoenergia

Uncategorized

Asukkaat ovat Suomen energiapolitiikan hyödyntämätön voimavara 

Aurinkoenergian markkinat ovat kääntyneet Suomessa nopeaan kasvuun. Aurinkovoiman määrä on vuodessa yli kaksinkertaistunut noin kahdeksan megawatin tasolle. Teho vastaa yhteensä noin kolmen tuulivoimalan kapasiteettia, ja kasvuvauhti on lupaava. Lappeenrannan teknillisen yliopiston mukaan aurinkoenergialla voitaisiin kattaa 10 prosenttia Suomen energiantuotannosta vuoteen 2050 mennessä.

Aurinkoenergiajärjestelmien hinnat ovat laskeneet nopeasti, ja vuodesta 2014 alkaen aurinkoenergiasta on tullut Suomessa monin paikoin taloudellisesti kannattavaa. Kunnille ja yrityksille aurinkoenergian tuotanto on kannattavaa silloin, kun ne saavat investointiinsa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiatukea, ja kun energia käytetään siellä, missä se tuotetaan, eikä sitä myydä verkkoon.

Suomessa on jo yli parikymmentä yritystä, jotka asentavat aurinkopaneeleja asiakkailleen osamaksu- tai energianmyyntisopimuksilla. Näin aurinkoenergiainvestointia ei tarvitse maksaa kerralla, vaan osamaksuina samaan tapaan, kuin maksaisi sähkölaskua.

Yritykset ovat tarjonneet aurinkoenergialaitteita rahoitus- ja palvelusopimuksella myös taloyhtiöille ja asukasosuuskunnille. TEM ei kuitenkaan myönnä yrityksille energiatukea näihin kohteisiin.

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa selvitettiin, mistä tämä johtuu. Syynä ovat ministeriöiden hallinnolliset siilot. Vain yritysten ja kuntien energia-asiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alaisuuteen. Maatalouden harjoittajien energia-asiat kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle, ja asukassektorin energia-asiat ympäristöministeriölle (YM).

TEM ei siis voi myöntää yrityksille energiatukea silloin, kun uusiutuva energia tulee taloyhtiöiden tai asukasosuuskuntien käyttöön. Tällaisiin hankkeisiin yritysten olisi mahdollista saada tukea vain YM:n alaisen asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksen ARA:n kautta. ARA taas ei tarjoa mitään avustuksia energiatehokkuutta parantaviin tai uusiutuvan energian investointeihin.

Ongelma voitaisiin ratkaista siten, että asukassektorin energia-asiat siirrettäisiin ympäristöministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriölle. Monissa rakennuksissa on yritysten liiketiloja, asuntoja ja kuntien toimistotiloja yhtä aikaa.

Lisäksi valtion kannattaisi aktivoida kuluttajat mukaan energia- ja ilmastoinvestointeihin. Energiaremonttien tukeminen kannustaisi talon- ja asunnonomistajia vähentämään asumisen aiheuttamia päästöjä, alentamaan asumisen energiakustannuksia ja parantamaan kiinteistönsä arvoa. Esimerkkejä energiaremonteista ovat öljy- tai vesikiertoisen sähkölämmityksen vaihtaminen maalämpöön tai energiatehokkaiden ikkunoiden tai aurinkoenergiajärjestelmien hankkiminen.

Jos asunnonomistajien energiainvestointeja vauhditettaisiin esimerkiksi 20 prosentin tuella, valtio saisi investoinneista kuitenkin arvonlisäverotuloja. Samalla syntyisi työpaikkoja: aurinkoenergian investointeihin liittyy merkittävästi kotimaista myynti-, suunnitteluja asennustyötä. Niiden kotimaisuusaste on Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen tutkimuksen mukaan 48–70 prosentin välillä.

Energiademokratian ja uuden energialiiketoiminnan edistäminen ovat olleet tärkeä osa esimerkiksi Tanskan ja Saksan energiapolitiikkaa. Suomenkin olisi syytä seurata aikaansa ja ottaa kuluttajat mukaan luomaan markkinoita uusille lähienergian palvelu- ja rahoitusmalleille.

Karoliina Auvinen

Kirjoittaja on ympäristötekniikan diplomi-insinööri, joka vetää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa aurinkoenergialiiketoimintaa edistävää FinSolar-hanketta ja toimii Suomen Lähienergialiitto ry:ssä politiikkatyöryhmän puheenjohtajana. 

KOLUMNI julkaistu alunperin Vasemmistofoorumin Peruste-lehden Energiapolitiikka-teemanumerossa #4 2015

Uncategorized

Lausunto uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituesta

Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä FinSolar-hanke laati aurinkoenergian näkökulmasta lausunnon valtioneuvoston asetusluonnokseen uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituesta, joka liittyy hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeen toteutukseen.

Tässä lausunto 8.1.2016 TEM:lle toimitetussa muodossa:

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI UUSIUTUVAN ENERGIAN JA UUDEN ENERGIATEKNOLOGIAN INVESTOINTITUESTA 

Aalto-yliopiston FinSolar-hanke kiittää Työ- ja elinkeinoministeriötä lausuntopyynnöstä.

Tekesin, yritysten ja kuntien rahoittaman FinSolar-hankkeen tavoitteena on kasvattaa aurinkoenergialiiketoimintaa ja -investointeja Suomessa. Hankkeessa on selvitetty aurinkoenergian liiketoiminta-, hankinta- ja rahoitusmalleja yritysten, kuntien ja asunto-osakeyhtiöiden tarpeisiin.

FinSolar -hankkeessa kertyneen toimialatuntemuksen pohjalta kärkihankkeen investointitukimalliin ehdotetaan kolmea muutosta:

  1. Investointitukea tulisi myöntää uuden energiateknologian lisäksi hankkeille, joissa kokeillaan uusia palvelukonsepteja tai pilotoidaan perinteisiä teknologioita uudella tavalla yhdistäviä järjestelmäsovelluksia

Perustelut:

Aurinkoenergia-alan yritysten toive on kotimarkkinoiden kasvu, koska referenssit ovat edellytys vientimarkkinoilla menestymiseen ja helpottavat myös sijoittajilta pääomarahoituksen saamista. Liiketoiminnan kehitys keskittyy monilla yrityksillä parhaillaan palveluihin ja uudenlaisiin järjestelmäsovelluksiin. FinSolar-hankkeen arvoketjututkimuksen mukaan aurinkoenergian kotimaisuusaste on 48–71 %:n välillä, joten investointeihin liittyy merkittävästi palvelua ja asennustyötä.

Aurinkosähköpaneeli-, keräin- ja komponenttiteknologia on jo varsin kehittynyttä ja edullista, mistä johtuen innovointi keskittyy erityisesti uusiin palvelumalleihin sekä teknologiayhdistelmiin. Uutta liiketoimintaa edustavat esimerkiksi hybridienergia-ratkaisut ja case Mobisolin -tyyppiset aurinkoenergiajärjestelmien digisovellukset.

Näin ollen olisi parempi, että pelkän uuden energiateknologian sijaan kärkihankerahoituksella pyrittäisiin tukemaan ja edistämään laajemmin yritysten uusien liiketoimintakonseptien pilotointia ja käyttöönottoa.

2. Investointitukea tulisi myöntää yritysten ja kuntien investointeihin, joissa aurinkoenergiaa tuotetaan asukkaiden käyttöön

Perustelut:

Kärkihankerahoituksen tulisi sallia sellaiset yritysten ja kuntien investoinnit, joissa energian loppukäyttäjänä voi olla myös kotitalous tai taloyhtiö. Maailmalla suositussa energian ostosopimus -mallissa (PPA, power purchase agreement) yritys tai kunta investoi aurinkoenergiajärjestelmään ja myy tuotettua energiaa kiinteistön alueen toimijoille kuten asukkaille, yrityksille tai muille organisaatioille. Malli on kuluttajien ja taloyhtiöiden kannalta helppo, sillä se ei vaadi kallista alkuinvestointia eikä perehtymistä laitteiston hankintaan tai ylläpitoon. Asiakas maksaa energiasta samaan tapaan kuin sähkö- tai lämpölaskuja maksetaan.

FinSolar-hankkeen markkinaselvityksen mukaan Suomessa on jo toistakymmentä yritystä, jotka asentavat aurinkoenergiajärjestelmiä asiakkaille energianmyynti-sopimuksilla. Monet näistä yrityksistä ovat pyrkineet palvelemaan myös taloyhtiö- ja asukasmarkkinoita. TEM ei ole kuitenkaan myöntänyt yrityksille energiatukea näihin kohteisiin, koska energia menee asukkaiden käyttöön. Tämä rajaus on ongelmallinen yritysten liiketoiminnan ja markkinoiden kasvun kannalta, koska suurin aurinkoenergian kysyntä on asukassektorilla. Lisäksi käytännössä monissa kiinteistöissä on nykyisin yritysten liiketiloja, asuntoja ja kuntien toimistotiloja yhtä aikaa.

3. Aurinkoenergialiiketoiminnan edistämisen kannalta investointituen 5 M€ minimirajaa tulisi madaltaa tasolle 0,5 M€

Perustelut:

Aurinkoenergia on kannattavaa Suomessa tyypillisesti vain rakennusten yhteydessä. FinSolar-hankkeessa on tutkittu aurinkosähkön ja aurinkolämmön taloudellista kannattavuutta ja sen reunaehtoja nykytilanteessa.

Aurinkosähkön ja –lämmön kannattavuutta heikentävät tällä hetkellä alhaiset sähkön, hiilen ja öljyn hinnat. Aurinkosähkön myynti verkkoon ei ole kannattavaa vaikka siihen saisi 30 %:n tuen, koska sähkön pörssihinta on niin alhainen. Kannattavuus edellyttää tuen lisäksi siirto- ja sähköveromaksujen välttämistä.

Aurinkolämpöä voitaisiin hyödyntää Suomessa uusiutuvana lämmön lähteenä merkittävästi nykyistä enemmän. Aurinkolämpö ei ole kuitenkaan energiayhtiöille houkutteleva investointi 20 %:n energiatuen tasolla, vaan sille tulisi olla tarjolla aurinkosähkön kanssa vastaava 30 %:n investointitukitaso. Aurinkolämpö ei ole kaukolämpöyhtiöille kiinnostavaa (päinvastoin kuin esimerkiksi Tanskassa), koska suomalaisyhtiöiden tuotto-odotukset ovat tyypillisesti varsin korkeita (IRR 5-15%) ja investointien laskenta-aika suhteellisen lyhyt 8-15 vuotta. Tämän johdosta aurinkolämmön kohdalla alue-, kiinteistöryhmä- tai kiinteistökohtaiset hybridilämpöjärjestelmät ovat potentiaalisimpia aurinkolämmön käyttökohteita Suomessa.

Aurinkoenergiainvestoinnit ovat siis kannattavia lähinnä vain kiinteistöjen yhteydessä. Järjestelmät on tärkeää mitoittaa niin, että mahdollisimman paljon tuotannosta voidaan hyödyntää kiinteistön sisällä. Tämä tarkoittaa, että aurinkoinvestoinnit hajautuvat eri kiinteistöihin ja yksittäiset hankkeet ovat suhteellisen pieniä. Yli 5 MW:n voimaloiden rakentaminen olisi kannattavaa yleisesti vain teollisuus- tai kaukolämpöalueilla, joissa aurinkoenergian kysyntä ei ole kuitenkaan merkittävää. Suurin kysyntä on asukas-, kunta- ja kaupan alan sektoreilla, joissa järjestelmäkoot ovat tyypillisesti 3 kW – 1 000 kW:n (6000 eur – 1 M€) välissä. Edes alueellinen hybridijärjestelmä ei yllä 5 M€:n tasolle, jollei kyse ole todella suuresta kaava-alueesta.

Useat suomalaisyritykset ovat tuoneet markkinoille tai kehittämässä tuotteita hajautetun sähköntuotannon sovelluksiin. Sekä aurinkosähkö- että akkuteknologian hintojen alentumisen johdosta näissä projekteissa tyypillinen kokonaiskustannus on yleensä selkeästi alle 5 M€. Jos halutaan edistää hajautettuja innovatiivisia energiaratkaisuja, niin rajaa on syytä laskea. Investointirajan alentaminen esim. tasolle 0,5-1 M€ mahdollistaisi järkevän kokoisten Smart Grid-teknologiapilottien toteuttamisen ja auttaisi uusien kotimaisten tuotteiden saattamista kansainvälisille markkinoille. Esimerkiksi 0,5 M€ rahoituksella voitaisiin toteuttaa aurinkosähköjärjestelmät Smart Grid-laitteilla yli 10 koulurakennukseen.

Kysyntä- ja kulutuslähtöisten ratkaisujen edistäminen luo innovatiivista energiayrittäjyyttä. Investointituen rajaaminen yli 5 M€ hankkeisiin puolestaan ohjaisi projektit pitkälti perinteisille energiayhtiöille. Tämä vie mahdollisuuksia pois pk-yrityksiltä ja uusien hajautettujen ratkaisujen kokeiluprojekteilta. Näin ollen aurinkosähkön ja -lämmön edistämiseksi osana kärkihankerahoitusta tulisi investoinnin alarajaa laskea. Vaihtoehtoisesti tuen piiriin tulisi hyväksyä mukaan ryhmähankkeet, joissa 5 M€ euron investointivolyymi saavutetaan asentamalla pienempiä voimaloita useisiin eri kohteisiin.

Lisätietoja:

FinSolar-hankkeen projektipäällikkö, DI Karoliina Auvinen, karoliina.auvinen(at)aalto.fi, puh. 050 462 4727, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Auvinen Karoliina, Juntunen Jouni, Nissilä Heli, Jalas Mikko, Liuksiala Lotta ja Lovio Raimo. 2015. FinSolar-hankkeen selvitykset. Aalto-yliopisto. Saatavissa: https://finsolar.net

Yleistä

Oletko valmis aurinkoenergian tuloon?

solarpvpaneeliAurinkoenergia sopii erinomaisesti osaksi Suomen energiapalettia. Lappeenrannassa ja Frankfurtissa aurinkoenergiaa voi tuottaa yhtä paljon, joten Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa.

Saanto tietenkin painottuu valoisalle kaudelle, mutta tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä vuositasolla aurinkoenergiaa täydentävät luontevasti tuulivoima, bioenergia, vesivoima, lämpöpumput ja energianvarastointi. Aurinkoenergiaratkaisuista tulee yhtä luonnollinen osa rakennuksia kuin ilmanvaihtojärjestelmistä.

Energiateollisuuden kuluttajatutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä aurinkoenergiaa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on käynnistynyt yli 50 yhteistyökumppanin kanssa Suomen aurinkoenergialiiketoiminnan vauhdittamiseen tähtäävä FinSolar-hanke. Hankkeen laaja kumppaniverkosto osoittaa, että aurinkoenergia kiinnostaa sekä kysyntä- että tarjontapuolella.

Aurinkoenergian hinta on laskenut merkittävästi viime vuosina. Kuntien uudisrakennuksissa takaisinmaksuaika sähkön nykyhinnoilla laskettuna on nyt tasoa 8–13 vuotta, kun aurinkopaneelit toimivat ainakin 30 vuotta. Takaisinmaksuaika ei ole kuitenkaan oikea mittari investoinnin kannattavuuden arvioimiseen sähkönhinnan vaihtelun takia. Kannattavuutta tulisi ennemmin tarkastella sijoitetun pääoman tuoton tai kiinteistön arvon perusteella, koska aurinkoenergia kohentaa yleensä rakennuksen ympäristöluokitusta ja energiaomavaraisuutta. Tuoreita hintatasoja ja kohde-esimerkkejä kootaan parhaillaan projektissa, joten lisää tietoa aiheesta on luvassa.

Rakennuksiin integroitava aurinkoenergia kannattaa mieltää energiatehokkuustoimenpiteeksi, koska aurinkoenergian avulla voidaan vähentää kiinteistön ostoenergian tarvetta sekä siten pienentää energialaskua.

Aurinkokeräimillä voidaan uudis- ja korjauskohteissa korvata myös julkisivu- ja vesikaterakenteita. Talotekniikan osaajat ovat aurinkoenergian laadukkaassa suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeisessä roolissa, joten osaamiseen kannattaa panostaa. Oikea suunnittelu osana muuta talotekniikkaa luo lisäarvoa ja mahdollistaa aurinkoenergian toteuttamisen kannattavasti.

Tuontienergiaan menee rahaa Suomesta kahdeksan miljardia euroa vuosittain – suurin osa Venäjälle fossiilisiin polttoaineisiin. Rahoja kannattaisi ennemmin käyttää kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea. Mikkelissä valmistetaan aurinkolämpökeräimiä ja –paneeleita sekä Saloon on suunnitteilla uusi aurinkopaneelitehdas.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta puhdasta energiaa tulisi lisätä pikavaihteella joka puolella maailmaa, myös Suomessa. Ilmastovastuu tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Suomessa siirrettäisiin fossiilisten polttoaineiden tuonnista joka vuosi noin 0,5 miljardia euroa puhtaan energian ja älykkään energiankäytön investointeihin.

FinSolar -hankkeessa keskitytään pitkälti ratkomaan haasteita, jotka jarruttavat parhaillaan aurinkoenergiainvestointien toteuttamista Suomessa. Kunnille ja taloyhtiöille kehitetään hankkeessa uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. Samalla tunnistetaan lainsäädännöllis-hallinnollisia esteitä sekä laaditaan niihin ratkaisuehdotuksia. Kotimarkkinat ovat viennin kannalta tärkeä alusta uusien liiketoimintakonseptien, teknologioiden ja osaamisen kehittämiseksi.

FinSolar -hanketta rahoittaa Tekes ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen tuotoksia voi seurata verkkosivuilla osoitteessa laica.fi/finsolar-hanke.

 

Kirjoittaja:

DI Karoliina Auvinen

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen projektipäällikkö

 

Kirjoitus on julkaistu Talotekniikka-lehden POPNIITTI-palstalla numerossa 7/2014