Aurinkosähköjärjestelmillä voidaan tuottaa paikallista ympäristöystävällistä energiaa. Kannattavimpia investoinnit ovat kiinteistöissä, joissa kuluu kesäaikana runsaasti sähköä. Esimerkiksi toimitilarakennuksissa aurinkosähkö vähentää ostosähkön määrää juuri silloin, kun rakennukset kuluttavat sähköä eniten ilmastointiin. Myös asukkaat voivat tehdä järkeviä investointeja aurinkosähköjärjestelmiin, mikäli tuotetun sähkön pystyy kuluttamaan itse.
Contents
Aurinkosähkön hintatasot
Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat laskeneet voimakkaasti. Kiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmien LCOE (levelized cost of energy)-hinnat ovat laskeneet kansainvälisesti 42-64 % vuosien 2008-2014 aikana[1].
Aurinkosähköjärjestelmien hankintahinnat
Katso tuoreet aurinkosähköjärjestelmien hintatiedot 2016-2020 SYKE:n sivuilta!
Seuraavat hinnat ovat keskimääräisiä aurinkosähköjärjestelmien avaimet käteen -asennushintoja Suomessa vuosina 2014-2016. Yksikköhinnat kattavat teknisen järjestelmän (sis. paneelit, invertteri, säädin, kiinnikkeet ja johdot) sekä järjestelmän asennuksen.
Taulukko 1. Aurinkosähköjärjestelmien keskimääräiset avaimet käteen -asennushinnat vuonna 2016 [2][13]
| Kategoria* / koko kW | Tyypillisiä sovelluskohteita ja lisätietoja | Hinnat €/kWp (ALV 0%) |
| Verkkoon kytketyt yli 1 000 kW (1 MW) järjestelmät, maa-asennus | Teollisen mittakaavan aurinkovoimalat, joista tuotanto myydään sähköpörssiin. Voimalaitoksia ei vielä ole Suomessa. | 1 200 – 1 000 €/kWp |
| Verkkoon kytketyt yli 250 kW järjestelmät, kattoasennus | Aurinkosähköä tuotetaan teollisuus- tai isoissa kaupan alan kiinteistössä omaan kulutukseen. | 1 300 – 950 €/kWp |
| Verkkoon kytketyt 10 – 250 kW järjestelmät, kattoasennus | Aurinkosähköä tuotetaan toimisto- ja kaupparakennuksissa ja kuntakiinteistöissä omaan kulutukseen. | 1 350 – 1 050 €/kWp |
| Verkkoon kytketyt alle 10 kW järjestelmät | Aurinkosähköä tuotetaan omakotitaloissa ja muissa pienissä rakennuksissa omaan kulutukseen. | 2 000 – 1 300 €/kWp |
| Yli 1 kW aurinkosähkö- ja akkujärjestelmät (off-grid) | Aurinkosähköä tuotetaan sähköverkon ulkopuolisiin kesämökkeihin ja muihin pieniin rakennuksiin. | 3 500 €/kWp |
| Alle 1 kW aurinkosähkö- ja akkujärjestelmät (off-grid) | Aurinkosähköä tuotetaan veneissä, asuntovaunuissa ja pienillä kesämökeillä omaan kulutukseen. | 5 000 €/kWp |
*Kategorioissa noudatettu IEA PVPS-maaraportoinnissa käytettävää luokittelua.
Taulukko 2: Aurinkosähköjärjestelmien keskimääräiset avaimet käteen -asennushinnat vuosina 2014-2015 [3]
| Koko (kWp) | Hinnat €/Wp (ALV 0%) |
| Yli 40 kWp | 1 600 – 1 000 €/Wp |
| 20 – 40 kWp | 1 900 – 1 300 €/Wp |
| Alle 7,5 kWp | 2 200 – 1 350 €/Wp |
Hintaerot johtuvat useista tekijöistä, kuten järjestelmän koosta, asennusalustasta, komponenttien laadusta ja asennustyön määrästä. Isompi järjestelmä on yksikkökustannuksiltaan alhaisempi kuin pieni järjestelmä. Laadukas järjestelmä maksaa yleensä enemmän, joten aurinkovoimaloita ei kannata hankkia ja kilpailuttaa pelkästään halvimman hinnan perusteella.
Aurinkosähkön tuotantohintoja
Aurinkosähkön yksinkertaistettu LCOE (levelized cost of energy) -tuotantohinta muodostuu alkuinvestoinnista sekä käyttöiän aikaisesta aurinkosähkön tuotosta ja ylläpitokuluista. Järjestelmän ylläpitokustannus muodostuu mm. noin 15 vuoden välein vaihdettavasta invertteristä sekä huoltotarkastuksista. Auringon säteilyä sähköksi muuttavat paneelit ovat pitkäikäisiä 30-40 vuotta kestäviä komponentteja.
Taulukko 3: Halvimman ja kalleimman aurinkosähköjärjestelmän yksikkökustannusten perusteella lasketut LCOE-tuotantohinnat. Katso ja lataa oletukset sekä laskelmat tästä!
| Hankintahinta €/kWp v. 2016 | LCOE-tuotantohinta snt/kWh (ALV 0%) | Esimerkki tyypillisestä sovelluskohteesta | Tuet ja verot | Sovelluskohteen LCOE-hinta snt/kWh (sis. tuet/verot) |
| Halvin 950 €/kWp | 4,2 snt/kWh | Suuren 900 kW aurinkosähköjärjestelmän vaivaton katto-asennus teollisuuslaitoksen katolle | TEM 25 %:n investointituki v. 2016, ALV yritykselle 0% | 3,3 snt/kWh |
| Kallein 2 000 €/kWp | 8,6 snt/kWh | Pienen 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmän asennus taloyhtiöön | ei tukea eikä kotitalousvähennystä, ALV 24% | 11 snt/kWh |
Vuosittainen sähköntuotanto voidaan optimoida kallistamalla paneeleita noin 30 astetta ja suuntaamalla ne etelään. Usein tämä ei kuitenkaan ole rakennusteknisesti mahdollista. Yleensä lähempänä vaakatasoa oleva asennuskulma on asennuksen helppouden tähden myös kokonaistaloudellisesti järkevämpää.
Aurinkosähkön ostohintoja
Aurinkoenergiajärjestelmän avaimet käteen- hankintahinnan perusteella laskettu LCOE-hinta ei kuvaa aurinkosähkön hintaa, jos se pitää myydä palveluna tai verkon kautta asiakkaille. Aurinkosähkön myyntihintaan vaikuttaa järjestelmähankinnan lisäksi muun muassa palveluntarjoajan rahoitus-, projekti- ja palvelukustannukset.
Aurinkosähkön myyntihintoja Suomessa kuvaavat esimerkiksi Helenin, Keravan Energian, Sallilan Energian ja Turku Energian aurinkosähkötuotteiden (nimikkopaneelit, aurinkopaneelien vuokraus) myyntihinnat, jotka olivat tammikuussa 2016 Ylen tekemän hintavertailun mukaan kuluttajille välillä 12,5-18,8 snt/kWh. Ostohinnan päälle tulee vielä verkosta ostettuna kulutusperusteiset siirtomaksut ja verot, yhteensä vähintään noin 7 snt/kWh. Aurinkosähkön ostohinta kuluttajalle kokonaisuudessaan maksaa noin 19 – 26 snt/kWh.
Aurinkosähkön kannattavuus
Aurinkosähköjärjestelmän oma tuotanto ja mitoitus omaan kulutukseen sopivaksi on taloudellisen kannattavuuden edellytys. Kannattavuuslaskelmat osoittavat, että järjestelmä tulee asentaa suoraan kulutuskohteeseen ja se kannattaa mitoittaa sijoituskohteen kulutuksen mukaan yhteensopivaksi siten, että aurinkoenergian saa mahdollisimman pitkälti hyödynnettyä itse. Periaatteessa sähkömarkkinalaki takaa kaikille sähkönkäyttäjille oikeuden liittäää aurinkosähköjärjestelmiä sähköverkkoon.
Yritykset ja kunnat voivat saada aurinkovoimalainvestointiin Työ- ja elinkeinoministeriön energiainvestointiavustusta. Kotitaloudet voivat saada aurinkoenergiainvestoinnin työkuluista kotitalousvähennystä. Kotitaloudet maksavat yrityksiin verrattuna kalliimpaa hintaa sähköstä ja sen siirrosta, joten aurinkosähkö voi olla kannattavaa myös omakotitaloissa ja taloyhtiöissä ilman investointitukea.
Suurempien aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomeen ei ole nykyisin kannattavaa siten, että sähkö myydään sähköpörssiin, vaikka investointiin saisi TEM:n energiatuen. Vuonna 2016 sähkön keskimääräinen pörssihinta oli vain 32,45 eur/MWh[11].
Veroetuudet ja niiden reunaehdot
Kiinteistön omaan käyttöön tuotetun sähkön kannattavuus johtuu siitä, ettei siitä tarvitse maksaa kulutusperusteisia siirtomaksuja eikä energiaveroja. Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta[6] rajaa sähköverotuksen ja huoltovarmuusmaksun ulkopuolelle kiinteistökohtaiset järjestelmät, joiden nimellisteho ei ylitä 100 kVA:n tehoa tai 800 000 kWh:n vuosituotantoa. Yli 100 kVA:n tehoisten laitteistojen omistajien tulee rekisteröityä verovelvollisiksi vuotuisen tuotantorajan valvomiseksi ja antaa veroilmoitus tuottamastaan sähköstä vuosittain Verohallinnolle. Pienissä rakennuksissa koko jää kuitenkin selvästi alle 100 kVA tehorajan, jolloin ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Teollisuudelle ja isoille kiinteistöille 800 000 kilowattitunnin tuotantoraja mahdollistaa jopa 900 kWp:n tehoisen aurinkosähkövoimalan rakentamisen kulutuspisteeseen siten, ettei omaan käyttöön tuotetusta aurinkosähköstä tarvitse maksaa sähköveroa tai huoltovarmuusmaksua.
Sähköverot vuonna 2017 [12]:
- 2,253 snt/kWh luokassa 1, johon kuuluvat kotitaloudet, julkinen sektori, maataloussektori sekä palvelutoiminnot.
- 0,703 snt/kWh luokassa 2, johon kuuluvat teollisuus, kasvihuoneet, konesalit ja kaivannaistoiminta.
Investoinnin taloudellinen kannattavuus
Mikäli investoinnilta haetaan taloudellista tuottoa, on tärkeää että verkkoon syötetyn aurinkosähkön määrä jää mahdollisimman pieneksi. Mikäli oma tuotanto ylittää kulutuksen, verkkoon tuotetusta aurinkosähköstä sähköyhtiöt maksavat yleensä vain sähkön tukkuhinnan 2-6 snt/kWh vähentäen siitä usein tietyn marginaalin tai palvelumaksun. Tämän vuoksi järjestelmät kannattaa mitoittaa niin, että sähkö pystytään ainakin hyvin suurelta osin käyttämään itse. Helpoin tapa lähteä mitoituksessa liikkeelle on tarkastella oman kiinteistön kesäkuukausien keskipäivän aikaisia tuntikohtaisia kulutuslukemia, joita nykyään saa oman sähköyhtiön kautta.
Omakotitalojen järkevä järjestelmäkoko on tällä hetkellä melko pieni. Toisaalta akkujen ennakoidaan halpenevan. Päiväaikaisen tuotannon varastointi illan käyttöä varten voi muuttua kannattavaksi tulevaisuudessa.
Omakotitaloissa ja suuremmissa kiinteistöissä aurinkosähkön kannattavuus ja hyödyt vaihtelevat. Otollisissa olosuhteissa aurinkoenergiainvestointi tuottaa tekijälleen noin 3-8 %:n tuoton. Jos oletetaan, että aurinkosähkön vaihtoehtokustannukset nousevat edes maltillisesti investoinnin 30 vuoden keston aikana, kannattavuus paranee.
Taloudellisesti järkevä aurinkosähköinvestointi edellyttää oikeaa suunnittelua ja sijoittelua sekä kilpailukykyistä järjestelmätoimitustarjousta. Lisäksi taloudellisesti järkeviä päätöksiä varten on huomioitava investointiin tarvittavan pääoman korko, koska se voi vaikuttaa merkittävästi aurinkosähkön tuotantohintaan.
Investoinnin kannattavuutta ja lähtöarvojen muutosten vaikutuksia tuotantohintaan voi arvioida itse kannattavuuslaskureilla.
Investointien haasteena on, että harvat tahot arvioivat järjestelmien taloudellisuutta 30 vuoden pitoaikojen tai LCOE-tuotantohintojen pohjalta. Useimpien investoijien tuotto-odotukset (IRR, ROI) ovat tyypillisesti 5-15% ja energiainvestointien laskenta-aika 8-15 vuotta.
Aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä järjestelmän hankintakustannuksen lisäksi ovat:
- Sähkön kuluttajahinta eli sähköenergian ja sähkön siirron ostohinta veroineen snt/kWh. Tilastokeskuksen sähkön kokonaishintoihin (pientalot ja kerrostalohuoneistot 12-18 snt/kWh sekä yritys- ja yhteisöasiakkaat 8-9 snt/kWh) on jyvitetty sähkö- ja sähkönsiirtolaskujen perusmaksut. Perusmaksuja aurinkosähkön omalla tuotannolla ei voi säästää, joten tilastokeskuksen sähkönhintoja ei voi suoraan käyttää vertailuhintana aurinkosähkön kannattavuuslaskelmissa.[4]
- Kiinteistön sähkönkulutus tunneittain kWh/h
- Arvio ostosähkön hinnan ja verojen muutoksista %/vuosi
- Investointituki tai kotitalousvähennys alkuinvestoinnista, %
- Investoinnin laskentakorko %
- Aurinkosähkön oman käytön osuus, %
- Aurinkosähkön ylijäämän myyntihinta verkkoon snt/kWh
- Ylläpitokulut (invertterin vaihto, vakuutukset, huolto yms. kulut) % tai €/MWh
- Aurinkosähkön vuosituotto sijainnin mukaan kWh/kWp
- Aurinkovoimalan sähköntuotannon vähenemä noin 0,5%/v [5]
- Järjestelmän käyttöikä v
Vertailuhinnat
Omaan käyttöön tuotetun aurinkosähkön arvo on verrannollinen sähkön kulutusperusteiseen ostohintaan, kun omalla tuotannolla vähennetään ostosähkön hankintaa.
Omaan käyttöön tuotetun aurinkosähkön tuotantohintoja voi verrata ostosähkön osalta energiankulutuksen mukaan vaihteleviin kustannuksiin, joita ovat sähköenergian hinta snt/kWh, energiankulutuksen mukaan perittävät siirtomaksut snt/kWh, sähköverot snt/kWh ja niiden päälle laskettava arvonlisävero.
Aurinkosähkön omalla tuotannolla ei voi säästää sähkönmyyjän ja sähkön siirtoyhtiön perimiä perusmaksuja.
Kuva: Tilastokeskuksen sähkönhintaseurannan hintoihin on jyvitetty perusmaksut mukaan, joten niitä ei voi suoraan käyttää kannattavuuslaskelmissa vaihtoehtokustannuksina. Perusmaksut vaihtelevat siirto- ja myyntiyhtiöittäin.
Paras tapa varmistua aurinkosähkön taloudellisuus on perustaa kannattavuuslaskelmat oman paikkakunnan verkkoyhtiön siirtohintoihin sekä oman sähkölaskun tietoihin. Aurinkosähköjärjestelmää hankkiessa sähkö- ja siirtolaskut kannattaa liittää tarjouspyyntöön mukaan sekä pyytää tarjoukseen mukaan kannattavuuslaskelmat.
Aurinkosähköinvestointi voi parantaa kiinteistön markkina-arvoa
Aurinkosähköinvestointeja voi verrata myös muihin mahdollisiin sijoituskohteisiin. Esimerkiksi moniin kuluttajille suunnattuihin rahastotuotteisiin verrattuna aurinkosähköjärjestelmän rahallinen tuotto voi olla hyvä. Säästötilien talletuskorot olivat 0,0-1,75 % maaliskuussa 2017 [7]. Myös kiinteistösijoittajan näkökulmasta yli 5%:n nouseva tuotto saattaa olla houkutteleva. Suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli Suomessa 4,4 % ja esim. toimistokiinteistöjen tuotto 1,1% vuonna 2013 [8]. Kiinteistön käyttökulujen pienentämisen lisäksi energiatehokkuus vaikuttaa myös positiivisesti kiinteistön arvoon [9][10].
Esimerkkejä aurinkosähköinvestoinneista
Suomessa kannattavia aurinkosähköinvestointeja olivat esimerkiksi vuonna 2014 toteutetut Tampereen Vuores-talon ja Porin Kiinteistö Oy Aurinkopajan investoinnit. Molemmissa tapauksissa aurinkosähkö pystytään hyödyntämään kiinteistöissä kokonaan ja ne saivat TEM:n investointitukea 30%.
Tekijät:
DI Auvinen Karoliina ja KTT Jalas Mikko, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Päivitetty: 27.5.2020
Katso myös
Lähteet
[1] IRENA. 2015. RENEWABLE POWER GENERATION COSTS IN 2014. Saatavissa: http://www.irena.org/documentdownloads/publications/irena_re_power_costs_2014_report.pdf
[2] Ahola Jero ja Auvinen Karoliina. 3/2017. Aurinkosähköjärjestelmien hintakartoitus: keskeisten aurinkosähköjärjestelmätoimittajien sähköposti- ja puhelinhaastattelut. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.
[3] Tahkokorpi Markku. 2015. Aurinkosähköjärjestelmien hintayhteenveto Suomessa vuonna 2014 toteutuneista investoinneista (pdf). Utuapu Oy. (Hintatietoja korjattu FinSolar-hankkeessa mukana olleiden laitetoimittajien palautteen perusteella v. 2015.)
[4] Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-7984. 3. Vuosineljännes 2015, Liitekuvio 5. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.2.2016].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehi/2015/03/ehi_2015_03_2015-12-14_kuv_005_fi.html
[5] Wirth Harry. Recent Facts about Photovoltaics in Germany. 2015. Fraunhofer Institute for Solar Energy Systems ISE. Saatavissa: https://www.ise.fraunhofer.de/en/publications/veroeffentlichungen-pdf-dateien-en/studien-und-konzeptpapiere/recent-facts-about-photovoltaics-in-germany.pdf
[6] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260
[7] Kauppalehti. Talletuskorot [verkkojulkaisu]. Säästötilit [viitattu: 8.4.2015]. Saatavissa: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/index.jsp?selected=talletuskorot#saastotili
[8] Kaleva Hanna. 2014. The Finnish Property Market 2014. KTI Kiinteistötieto Oy. Saatavissa: http://www.kti.fi/kti/doc/fpm/KTI_FPM14_net.pdf
[9] Harjunen O. ja Liski M. 2014. Not so Myopic Consumers – Evidence on Capitalization of Energy Technologies in a Housing Market. CESifo Working Paper Series No. 4989. Saatavissa: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2507740
[10] Nils Kok, Maarten Jennen. 2012. The impact of energy labels and accessibility on office rents. Energy Policy, Volume 46, July 2012, Pages 489–497. Saatavissa: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301421512003151
[11] Nord Pool. 2017. Market data. Elspot prices 2016. Saatavissa: http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Yearly/?view=table
[12] Valtiovarainministeriö. Energiaverotus. [Viitattu 20.3.2017.] Saatavissa: http://vm.fi/energiaverotus
[13] HSY. 2015. Aurinkosähköä kotiin.fi: Järjestelmätoimittajien esittely. [Viitattu 22.3.2017.] Saatavissa: http://ilmastoinfo.fi/aurinkosahkoakotiin/toimittajat/