Aurinkoenergia taloyhtiössä voi tarkoittaa sekä aurinkolämmön että –sähkön tuotantoa. Taloyhtiössä voi tuottaa aurinkosähköä eri tavoin ja/tai hyödyntää aurinkolämpöä käyttöveden ja/tai kiertoveden lämmitykseen. Suomalaisissa taloyhtiöissä asuntojen lämmityksestä vastaa yleensä yhtiö, ja näin ollen aurinkolämmön käyttäminen osana lämmitysratkaisua alentaa ostoenergian määrää. 

Suoraviivaisin tapa aurinkoenergiajärjestelmän hankintaan on toteuttaa investointi taloyhtiövetoisesti siten, että taloyhtiö omistaa ja kontrolloi järjestelmää ja hyödyntää tuotannon kompensoimaan kiinteistösähkön ja/tai -lämmön kulutusta. Aurinkolämmön- ja sähkön mitoitusta voi arvioida kannattavuuslaskurien avulla.

Hankintaprosessissa on syytä tarkastella energiaratkaisua kokonaisvaltaisesti, minkä pohjalta yhtiö päättää rakentaa joko aurinkosähköjärjestelmän, -lämpöjärjestelmän tai molemmat kiinteistön energiankulutusta kattamaan. Päätös investoinnista on helppo tehdä taloyhtiössä, jos yhtiön kulut pienenevät ja tätä kautta yhtiövastike välittömästi laskee. Tällöin investointi on myös perusteltavissa yhtiön kaikille osakkaille yhtiökokouksessa. Hyötyjä tulee myös energian hinnan vaihteluiden vähenemisestä. Energian hintavakaudellakin on arvonsa. Aurinkoenergian tuotannon tulevaisuuden kustannukset eivät ole riippuvaisia energian markkinahintojen muutoksista.

Esimerkki aurinkoenergiajärjestelmän hankintapolusta taloyhtiössä:

1. Aurinkoenergian soveltuvuuden arviointi taloyhtiössä (isännöitsijä, hallitus tai konsultti)
2. Budjettitarjouksen pyytäminen aurinkoenergia-järjestelmän toimittajalta
3. Yhtiökokouksen päätös aurinkoenergia-investoinnin toteuttamisesta
4. Toimittajan kilpailutus
5. Suunnitelman tilaus ja tekeminen
6. Tarvittaessa rahoituksen suunnittelu ja lainatarjoukset
7. Hallituksen päätös järjestelmän toimittajasta
8. Järjestelmän asentaminen ja käyttöönotto toimittajan ja kiinteistöhuoltoyhtiön toimesta
9. Käyttö ja seuranta kiinteistöhuoltoyhtiön ja isännöitsijän toimesta

Lisätietoja hankintapolun kohdista ja hankinnan vaiheista:

Soveltuvuuden arviointi

Aurinkoenergia soveltuvuus taloyhtiökohteeseen on teknistaloudellinen kysymys. Varsinkin aurinkolämmön osalta kannattaa käyttää asiantuntijaa soveltuvuuden arvioimiseen.  Aurinkoenergian kannattavuus verrattuna vaihtoehtoisiin energialähteisiin on erittäin tapauskohtaista.

Aurinkosähkön kannattavuus taloyhtiöissä

FinSolar-hankkeen aurinkosähkön kannattavuusanalyysin perusteella aurinkosähkö on taloudellisesti kannattavaa, jos aurinkosähköllä korvataan suhteessa kalliimpaa ostosähköä. Aurinkosähkö tulee hyödyntää suoraan käyttöpaikassa mittarin takana, koska aurinkosähkön omasta käytöstä ei tarvitse maksaa energiaperusteisia siirtomaksuja ja energiaveroja. Aurinkoenergian kannattavuus taloyhtiössä on tapauskohtaista.

Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta rajaa sähköverotuksen ja huoltovarmuusmaksun ulkopuolelle järjestelmät, joiden vuosituotanto on korkeintaan 800 000 kWh. Yli 100 kVA:n tehoisten laitteistojen omistajien tulee rekisteröityä verovelvollisiksi vuotuisen tuotantorajan valvomiseksi ja antaa veroilmoitus tuottamastaan sähköstä vuosittain Verohallinnolle. Taloyhtiöissä järkevä koko jää yleensä alle 100 kVA tehorajan, jolloin ne eivät ole ilmoitusvelvollisia.

Koko taloyhtiön aurinkovoimala on kustannustehokkain

Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuutta voidaan parantaa, jos koko taloyhtiö voi hyödyntää paikallisesti aurinkosähköä. Useamman käyttöpaikan yhdistävä tuotanto ja kulutus taloyhtiössä parantaa aurinkosähkön kannattavuutta, koska yhteisö mahdollistaa isomman ja yksikkökustannuksiltaan edullisemman järjestelmän hankinnan. Aurinkosähköjärjestelmä kannattaa mitoittaa kohteen peruskuorman mukaan. Taloyhtiön peruskuorma kasvaa, kun asuntojen ja kiinteistön sähkönkulutus summataan.

Yksittäisten asuntojen kulutuksen vaihtelut myös tasaantuvat energiayhteisössä, mikä parantaa aurinkosähkön tuotannon ja kulutuksen kohtaamista sekä vähentää aurinkosähkön ylijäämän myyntiä verkkoon. Kiinteistösähkön osuus taloyhtiön kokonaiskulutuksesta on rivitaloissa ja energiatehokkaasti rakennetuissa kerrotaloissa pieni, mistä johtuen olisi ekologisesti järkevää ja kustannustehokasta tuottaa aurinkosähköä myös asuntojen käyttöön.

Aurinkosähkön omakustannushinta voi olla taloyhtiössä edullisempi kuin ostosähkön hinta

Taloyhtiöt ja niiden asukkaat voivat tehdä kannattavia investointeja 25-30 vuoden laskenta-ajalla aurinkosähköjärjestelmiin ilman tukea, mikäli tuotetun sähkön pystyy kuluttamaan itse. Tuen tarve ei ole asukkaille yrityksiin ja kuntien verrattuna niin merkittävä, koska asukkaiden maksama sähkön loppukuluttajahinta on yhteisöjen sähkönhintaa korkeampi. Tilastokeskuksen mukaan pientalojen ja kerrostalohuoneistojen sähkön kuluttajahinta oli vuonna 2016 12-18 snt/kWh, kun yritys- ja yhteisöasiakkaiden hinta oli noin 8 snt/kWh.

 

Tulevaisuudessa kannattavuuden voi haastaa siirtohinnoittelun muutos

Tulevaisuudessa sähkön pientuotannon kannattavuuden voi haastaa siirtohinnoittelun muutos, mikäli hinnoittelussa siirrytään kulutetun energian määrään perustuvasta hinnoittelusta siirron kiinteään kaista- tai tehopohjaiseen hinnoitteluun. Tällä hetkellä sähkön pientuotannon kannattavuudesta 30-40% perustuu siihen, ettei aurinkosähkön tuotannosta omaan kulutukseen tarvitse maksaa siirtomaksua ja siirtoon liittyviä sähköveroja. Mikäli siirtohinnoittelu muuttuu, muuttuu myös pientuotannon kannattavuuden edellytykset.

Usein esiintyy väite, että pientuottajat maksattavat siirtoverkon kustannukset muilla kuluttajilla. Pientuottajat maksavat verkkoyhtiöille perusmaksuja omasta tuotannosta riippumatta sekä ylijäämän osalta sähköntuotannon siirtomaksua:

• Sähkömarkkina-asetus 5 §, Sähköntuotannon siirtomaksu jakeluverkossa: Sähköntuotannon siirtomaksu jakeluverkossa perustuu energiamäärään. Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa. Tässä tarkoitettu siirtomaksu määritetään jakamalla yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta verkkoon syötöstä vuodessa veloitettujen siirtomaksujen summa ilman arvonlisäveroa saman ajan kuluessa verkkoon syötetyn energian määrällä.

Budjettitarjous

Budjettitarjous tarjoaa kohdekohtaista tarkennettua hintatietoa. Taloyhtiön kannattaa hankkia budjettitarjous aurinkojärjestelmän toimittajalta päätöksenteon tueksi ja budjetointitarkoituksiin. Budjettitarjouspyynnössä olisi hyvä liittää seuraavat tiedot:

• Järjestelmän mitoittamiseksi taloyhtiön kesäaikainen kulutus tai kuukausittaiset kulutukset vuoden ajalta.
• Järjestelmän mitoituksessa toimittajan on hyvä olla yhteydessä jakeluverkon haltijaan. Lisätietoja jakeluverkkoon liittämisestä löytyy Lähienergialiiton sivulta.
• Rakennusten asemapiirustus mittakaavan kanssa
• Rakennusten mitat ja kattotyypin tiedot esim. harjakaton kulma sekä katon koko, materiaali ja korkeus

Yhtiökokouksen investointipäätös

Kun aurinkoinvestoinnin perustiedot ovat olemassa on syytä käydä keskustelu hankinnasta taloyhtiön yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen etenemään aurinkojärjestelmän hankinnassa. Tässä yhteydessä on syytä keskustella myös rahoituksesta. Voiko yhtiö käyttää omia varoja vai katetaanko investointi yhtiölainalla? Myös leasing, lämmönosto- tai sähkönostosopimukset voivat tulla kysymykseen, jolloin aurinkoenergiaa tuotetaan yhtiössä, mutta taloyhtiö ei toimi laitteiston omistajana.

Luvat

Osakkaan tai osakasryhmän hallinnoiman aurinkoenergiajärjestelmän asentaminen yhtiön katolle tai tontille vaatii yhtiön luvan. Tällaisessa tapauksessa päätöstä tehtäessä tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat tekijät:

• Kuka vastaa järjestelmästä aiheutuvista suorista ja epäsuorista huoltokuluista?
• Kiinteistövakuutus on taloyhtiön ottama. Kattaako vakuutus vastuita, jotka aiheutuvat osakkaiden tekemistä asennuksista (esim. kattovuodot)?
• Kattopinta-alan jakaminen ja osakkaiden tasapuolinen kohtelu. Jokaiselle voidaan esimerkiksi taata oikeus kattopinta-alaan suhteessa osakeomistukseen. Tällöin tulee arvioida, mikä osuus katon pinta-alasta soveltuu aurinkoenergian tuotantoon.

Lisäksi pitää tarkistaa, tarvitseeko aurinkovoimalan asentaminen taloyhtiöön toimenpideluvan paikallisesta rakennusvalvonnasta. Mikäli toimenpidelupa tarvitaan, pitää taloyhtiön naapureita tiedottaa hankkeesta ja antaa heille lausuntomahdollisuus.

Verkkoonliitäntä

Ennen kuin aurinkosähköjärjestelmä asennetaan ja liitetään verkkoon, pitää järjestelmästä tehdä ilmoitus paikalliselle verkkoyhtiölle.

Sähkösopimuksen kilpailutus

Ylimääräinen aurinkosähkö myydään sähköyhtiölle. Yhtiöt maksavat eri hintoja tuotetusta sähköstä, joten pientuottajana sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa. Yleisesti ottaen verkkoon myyminen ei kuitenkaan kannata. Tämä johtuu siitä, että verkkoyhtiö maksaa ylijäämäsähköstä yleensä vain pörssihinnan mukaisesti, kun taas korvattaessa ostosähköä omaan kulutukseen vältetään maksamasta siirtomaksuja ja veroja.

Lisää aiheesta:

• Helsingin kaupungin Aurinkosähköä kerrostaloon opas asukkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille (pdf, 2017)
• Aurinkosähkön tuotantomallit taloyhtiössä
• Kestääkö katto aurinkovoimalan? – katso tarkistuslista

Laatinut: Jouni Juntunen ja Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto

Päivitetty: 28.5.2020