Viikin aurinkovoimalan alkusysäys oli kesällä 2012 kun Viikin Korona-rakennukseen suunniteltiin muutostöitä. Tässä yhteydessä kysyin muutostöitä suunnitelleelta rakennuksen alkuperäiseltä arkkitehdilta, professori Hannu Huttuselta kantaa aurinkopaneelien asentamiseen rakennuksen katolle. Hän totesi sen olevan suorastaan toivottavaa, sillä heillä oli alkuperäisessä energiatehokkaan rakennuksen kilpailuehdotuksessaan ollut ajatus aurinkopaneeleista rakennuksen katolle, mutta ne oli rakennusvaiheessa kustannussyistä karsittu pois. Osallistuin syksyllä 2012 Aalto Pron järjestämään kaksipäiväiseen aurinkoenergiaa käsitelleeseen seminaariin ja siellä vakuutuin nykyisen aurinkoenergiateknologian toimivuudesta ja kannattavuudesta myös suomen olosuhteissa.

Hanketta ei saatu vielä vuosien 2013-2014 investointiohjelmaan, mutta vuonna 2015 ilmestyi Aalto-yliopiston FinSolar- hankkeen tutkimuspaperi Mikko Jalakselta, jossa selvitettiin aurinkosähkön siirtoa kiinteistörajan yli. Lähetin 10.4.2015 tutkimuspaperin esimiehelleni Jaana Ihalaiselle ja Helsingin yliopiston energiahankinnoista vastaavalle Aimo Hämäläiselle saatesanoilla, että nyt kaikki Viikin Koronan katolta hankkimamme aurinkosähkö voidaan hyödyntää täysimääräisesti, kun sähköä voidaan siirtää yli kiinteistörajan. Aimo Hämäläinen otti voimalan hankinnan tehtäväkseen ja suunnitteli katolle 140 kWp voimalan. Hankinta suoritettiin HY:n sähkötoimittajalta Oulun Energialta. Projektipäällikkönä toimittajan puolelta hankkeessa toimi Oulun Energian Olli Tuomivaara. Paneelien tarkistusmittaukset katolla tehtiin 4.6.2015 ja asennukset alkoivat heinäkuun alussa. Voimalan asennuksen suoritti ISS Kiinteistöpalvelut Oy Oulun Energian alihankkijana. Asennukset valmistuivat 19.8.2015 ja saman päivänä voimala käynnistettiin. Voimalan lopulliseksi tehoksi muodostui 135,5 kWp johtuen katona haasteellisista muodoista ja varjostustekijöistä.

Rakennuksen tekninen tila sijaitsi rakennuksen keskellä suoraan katon alapuolella, jolloin johtojen pituudet paneeleilta inverttereille ja samalla tehohäviöt saatiin minimoitua.

Voimala on tuottanut käynnistymisestään lähtien 12.10.2015 00:00 mennessä energiaa 16.227 kWh. Vertailulukuna voidaan käytää Helenin Suvilahden voimalaa joka on 2,51 kertaa suurempi. Pilvisyydessä on sijainnista johtuen hieman eroa, mutta Koronan voimala on kokoon suhteutettuna tuottanut ajalla 14.9.-25.9.2015 98,4% Suvilahden voimalan tuotosta. Tätä voidaan pitää kohtuullisena lopputuloksena, koska Koronan katto on huomattavasti haasteellisempi pyöreän muotonsa ja useissa eri kentissä sijaitsevien paneelien vuoksi.

Jälkikäteen ajateltuna asennuksessa kaikki meni paremmin kuin oletimme, mutta yhden asian tekisin toisin. Suorittaisin vesikatolla tutkalla tehtävän kuntokartoituksen ennen paneelien asennusta, jotta paneelien alle ei varmasti jäisi riskipaikkoja, joiden korjaaminen aiheuttaa aina voimalan purkutöitä ja voimalan alempaa tuottoa.

Helsingin yliopiston tila- ja kiinteistökeskus

Kiinteistöpäällikkö Juha Kurki