Aurinkoenergia sopii erinomaisesti osaksi Suomen energiapalettia. Lappeenrannassa ja Frankfurtissa aurinkoenergiaa voi tuottaa yhtä paljon, joten Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa.
Saanto tietenkin painottuu valoisalle kaudelle, mutta tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä vuositasolla aurinkoenergiaa täydentävät luontevasti tuulivoima, bioenergia, vesivoima, lämpöpumput ja energianvarastointi. Aurinkoenergiaratkaisuista tulee yhtä luonnollinen osa rakennuksia kuin ilmanvaihtojärjestelmistä.
Energiateollisuuden kuluttajatutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä aurinkoenergiaa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on käynnistynyt yli 50 yhteistyökumppanin kanssa Suomen aurinkoenergialiiketoiminnan vauhdittamiseen tähtäävä FinSolar-hanke. Hankkeen laaja kumppaniverkosto osoittaa, että aurinkoenergia kiinnostaa sekä kysyntä- että tarjontapuolella.
Aurinkoenergian hinta on laskenut merkittävästi viime vuosina. Kuntien uudisrakennuksissa takaisinmaksuaika sähkön nykyhinnoilla laskettuna on nyt tasoa 8–13 vuotta, kun aurinkopaneelit toimivat ainakin 30 vuotta. Takaisinmaksuaika ei ole kuitenkaan oikea mittari investoinnin kannattavuuden arvioimiseen sähkönhinnan vaihtelun takia. Kannattavuutta tulisi ennemmin tarkastella sijoitetun pääoman tuoton tai kiinteistön arvon perusteella, koska aurinkoenergia kohentaa yleensä rakennuksen ympäristöluokitusta ja energiaomavaraisuutta. Tuoreita hintatasoja ja kohde-esimerkkejä kootaan parhaillaan projektissa, joten lisää tietoa aiheesta on luvassa.
Rakennuksiin integroitava aurinkoenergia kannattaa mieltää energiatehokkuustoimenpiteeksi, koska aurinkoenergian avulla voidaan vähentää kiinteistön ostoenergian tarvetta sekä siten pienentää energialaskua.
Aurinkokeräimillä voidaan uudis- ja korjauskohteissa korvata myös julkisivu- ja vesikaterakenteita. Talotekniikan osaajat ovat aurinkoenergian laadukkaassa suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeisessä roolissa, joten osaamiseen kannattaa panostaa. Oikea suunnittelu osana muuta talotekniikkaa luo lisäarvoa ja mahdollistaa aurinkoenergian toteuttamisen kannattavasti.
Tuontienergiaan menee rahaa Suomesta kahdeksan miljardia euroa vuosittain – suurin osa Venäjälle fossiilisiin polttoaineisiin. Rahoja kannattaisi ennemmin käyttää kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea. Mikkelissä valmistetaan aurinkolämpökeräimiä ja –paneeleita sekä Saloon on suunnitteilla uusi aurinkopaneelitehdas.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta puhdasta energiaa tulisi lisätä pikavaihteella joka puolella maailmaa, myös Suomessa. Ilmastovastuu tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Suomessa siirrettäisiin fossiilisten polttoaineiden tuonnista joka vuosi noin 0,5 miljardia euroa puhtaan energian ja älykkään energiankäytön investointeihin.
FinSolar -hankkeessa keskitytään pitkälti ratkomaan haasteita, jotka jarruttavat parhaillaan aurinkoenergiainvestointien toteuttamista Suomessa. Kunnille ja taloyhtiöille kehitetään hankkeessa uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. Samalla tunnistetaan lainsäädännöllis-hallinnollisia esteitä sekä laaditaan niihin ratkaisuehdotuksia. Kotimarkkinat ovat viennin kannalta tärkeä alusta uusien liiketoimintakonseptien, teknologioiden ja osaamisen kehittämiseksi.
FinSolar -hanketta rahoittaa Tekes ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen tuotoksia voi seurata verkkosivuilla osoitteessa laica.fi/finsolar-hanke.
Kirjoittaja:
DI Karoliina Auvinen
Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen projektipäällikkö
Kirjoitus on julkaistu Talotekniikka-lehden POPNIITTI-palstalla numerossa 7/2014