Tekniset ja taloudelliset tiedot:
| Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: | Kyseessä on kaukolämmöllä lämmitettävä kerrostalo, jonka katolle järjestelmä asennettiin, Herttoniemi |
| Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: | Aurinkosähkövoimala, huipputeho 3,5 kWp |
| Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: | Naps Solar Systems Oy, 2014 |
| Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: | 2625 kWh vuodessa |
| Järjestelmän elinikä: | 30 vuotta |
| Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus | 6675 € ( sis. alvin 24 %) |
| Maksetut tuet: | Kotitalousvähennys asennustyön osalta, 675 € |
| Rahoitus: | Käteinen |
| Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: | 0,77 % laskettuna 25 vuoden ajalta, kun arvioitiin sähkön osto- ja myyntihinnan 2 % vuosittainen nousu |
| Aurinkoenergian tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) | Noin 140 €/MWh |
| Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus | Sähkölämmitys, hinta 57 € MWh |
| Lupa | Lupa asunto-osakeyhtiön hallitukselta |
| Takuu | Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu |
Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?
Hankinnan toteuttaja on energia-asiantuntija, ja häntä kiinnosti kokeilla miten huoneistokohtaisen aurinkovoimalan saisi asennettua kerrostaloon.
Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?
Aurinkosähkövoimalan on tarkoitus tuottaa järjestelmän omistajan vuosikulutuksen verran aurinkosähköä.
Miten hankinta eteni?
Hanke lähti liikkeelle asian käsittelyllä yhtiön hallituksessa vuonna 2013. Yhtiökokous hyväksyi suunnitelman kesäkuussa 2013. Kokoukselle pidettiin kokouksessa esitys, johon tuli kokouksessa joitakin tarkentavia kysymyksiä. Muuten prosessi hyväksyttiin sellaisenaan.
Oliko ongelmia?
Hankkeessa ei tullut eteen varsinaisia ongelmia, mutta aurinkosähköjärjestelmän omistaja on sitoutunut purkamaan voimalan ja asettamaan sen uudelleen katolle, jos kiinteistössä päätetään tehdä kattoremontti. Tästä aiheutuisi järjestelmän omistajalle kustannuksia, mikä alentaa investoinnin kannattavuutta.
Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?
Hankkeessa mielenkiintoinen näkökohta on, että voimala asennettiin asunto-osakeyhtiön katolle, mutta osakkaan omistamana.
Hanke ei ole taloudellisesti erityisen kannattava (investoinnin sisäinen korkokanta alle prosentin), koska järjestelmän mitoitus on suuri kotitalouden sähköntarpeeseen nähden. Tuotosta vain 35 % tulee omaan käyttöön, kun loput myydään verkkoon. Esimerkiksi 2 kWp kokoinen järjestelmä olisi ollut tässä tapauksessa taloudellisesti kannattavampi investointi.
Kuva:
Lisätietoja:
Kirjoittajat:
Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller
Lähteet:
Haastattelu 4.12.2014 ja sähköpostivaihto: Janne Käpylehto.
Naps Solar Systems paneeliesite.
FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa.