Tekniset ja taloudelliset tiedot:
| Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: | Asunto-osakeyhtiö Erämiehentie, 25 asuntoa ja noin 70 asukasta, Kangasala |
| Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi, teho ja koko: | Aurinkolämpövoimala, huipputeho 27,6 kWth, tasokeräinten kokonaispinta-ala 30 neliömetriä |
| Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: | Sundial Oy, 2014 |
| Aurinkolämpöjärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: | Noin 22 000 kWh eli noin 733 kWh/keräinneliö |
| Järjestelmän elinikä: | 30 vuotta |
| Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus | 19800 € (sis. alvin 24 %) |
| Maksetut tuet: | Ei tukia |
| Rahoitus: | Tasalyhenteinen laina, korko 3 % ja laina-aika 15 vuotta |
| Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: | 1,41 % laskettuna 25 viiden vuoden ajalta kun vertailukohtana maalämpö ja 11% kun vertailukohtana öljylämmitys |
| Takaisinmaksuaika | 12-14 vuotta koko järjestelmän osalta |
| Aurinkolämmön tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) | Noin 38 euroa/MWh |
| Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus | Öljylämmitys, hinta 106 euroa/MWh |
| Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit | Maalämpöjärjestelmä, 90 kW:n maalämpöpumppu ja porakaivo |
| Lupa | Toimenpidelupa, koska investointi käsitti maalämpöjärjestelmän porauksineen |
Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?
Aurinkolämmön hankinta tehtiin osana lämmitysjärjestelmän uudistusta maalämmölle, koska öljylämmitys oli tulossa elinkaarensa päähän.
Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?
Aurinkolämmöllä tuetaan kesäaikana maalämpöjärjestelmää ja esilämmitetään taloyhtiön käyttövettä. Aurinkolämpöjärjestelmän odotetaan tuottavan noin puolet yhtiön vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta. Kesällä, kun aurinkolämmön tuotto on suurempi kuin lämmön kulutus yhtiössä, ylijäämälämpö syötetään maalämpöjärjestelmän maapiiriin.
Miten hankinta eteni?
Taloyhtiön hallitus teetti selvityksen eri vaihtoehdoista vanhan öljylämmityksen korvaamiseksi. Vaihtoehtoina olivat uusi öljylämmitys, kaasulämmitys ja maalämpö. Kaikissa vaihtoehdoissa lisälämmönlähteenä oli aurinkolämpö. Hanketta varten palkattiin pääsuunnittelija, joka hoiti kilpailutuksen ja asennusten valvonnan. Yhtiökokous päätti toteutettavan lämmitysmuodon marraskuussa 2013. Tarjouspyynnöt jätettiin tammikuussa 2014, helmikuussa tehtiin toimittajien valinta, poraukset alkoivat maaliskuussa ja kesäkuussa hanke oli valmis.
Oliko ongelmia?
Pääsuunnittelija teki jossain määrin ”ylisuunnittelua” ennen kilpailutusvaihetta.
Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?
Hanke on sikäli esimerkillinen, että hankkeelle palkattiin heti alusta pääsuunnittelija/valvoja, joka toteutti yleissuunnittelun ja kilpailutukset.
Kuva:
Lisätietoja:
Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Karoliina Auvinen
Lähteet
Haastattelu 15.12.2014 ja sähköpostivaihto: Jarno Kuokkanen.
FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa.