Suomalaisilla kunnilla on useita keinoja edistää aurinkoenergian markkinoita ja käyttöönottoa. Tässä kymmenen toimenpidettä, joilla kunnat voivat edistää investointeja:
1. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet
Kunnianhimoiset päästövähennys-, energiaomavaraisuus- ja uusiutuvan energian tavoitteet edistävät aurinkoenergiahankintoja. Esimerkkejä:
2. Aurinkoenergian huomioiminen kaavoituksessa, maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa
Alueiden ja kiinteistöjen suunnitteluvaiheessa on tärkeää luoda edellytykset aurinkoenergian hyödyntämiselle. Aurinkoenergia tulee ottaa huomioon suunnittelussa kolmella tasolla:
- Kaavoituksessa voidaan suunnata rakennusten katon lappeet lounas-etelä-kaakko -suuntaan, mikä mahdollistaa auringon säteilyn optimaalisen hyödyntämisen. Lisäksi on tärkeää ehkäistä puiden ja muiden rakennusten varjostukset.
- Maankäyttösopimuksilla ja tontinluovutusehdoilla voidaan velvoittaa energiatehokkaaseen rakentamiseen ja aurinkoenergian käyttöön. Esimerkki: Turun Skanssin alueen tontinluovutusehdot
- Suunnitteluvaatimuksilla ja -suosituksilla sekä laatutavoitteilla voidaan ohjata rakennusalueen suunnittelijat mahdollistamaan aurinkoenergian hyödyntäminen. Esimerkki: Jyväskylän Kankaan Laatuaapinen maisemasuunnittelijoille, arkkitehdeille, insinööreille ja valaistussuunnittelijoille.
3. Aurinkoenergian vapauttaminen toimenpideluvan piiristä
Maankäyttö- ja rakennuslakia päivitettiin keväällä 2017. Silloin lisättiin 126 a § Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet kohta 13)
”13) kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai -keräimen asentaminen tai rakentaminen.”
Lakimuutoksen perusteluissa kohdasta mainitaan ”Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n toimenpideluvanvaraisten toimenpiteiden luettelossa ei mainita aurinkopaneeleja ja -keräimiä, joten niiden luvanvaraisuus määräytyy vain maankäyttö- ja rakennuslain 125 ja 126 §:n mukaan. Aurinkopaneelien ja -keräimien puuttumista luettelosta voidaan pitää ongelmallisena, koska kuntien tulkinnat niiden luvan tarpeesta vaihtelevat nykyisin suurestikin. Muiden kuin kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavien aurinkopaneelien ja -keräimien asentaminen ja rakentaminen voitaisiin lähtökohtaisesti toteuttaa ilman lupaa, mutta jossain kunnissa lupa vaaditaan näihinkin toimenpiteisiin. Kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai -keräimen lisääminen maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n luetteloon selkeyttäisi tilannetta, koska tällöin aurinkopaneelit ja -keräimet, joilla ei ole mainittua vaikutusta, voitaisiin asentaa ja rakentaa lähtökohtaisesti ilman lupaa. ”
Kuitenkin joissain kunnissa aurinkoenergiajärjestelmien osalta on määritelty rakennusjärjestyksessä tuosta poikkeavia lupakäytäntöjä. Ne olisi hyvä päivittää vastaamaan lain henkeä ja perusteluita, jotta kaikilla Suomessa olisi yhtäläiset mahdollisuudet aurinkoenergian hyödyntämiseen. Maksullisen toimenpideluvan edellyttäminen voi vaikeuttaa, viivyttää ja estää investointien toteuttamista etenkin pk-yrityksissä ja omakotitaloissa. Toimenpideluvan hakemisen viemä aika ja siten kokonaiskustannukset ovat suuria suhteessa investoinnin rahamäärään.
4. Kannattavien aurinkoenergian investointikohteiden kartoitus
Systemaattinen kunnan kiinteistöjen aurinkoenergia- ja energiatehokkuuspotentiaalin arviointi auttaa löytämään ja priorisoimaan kannattavat kohteet. Kartoituksen pohjalta voidaan asettaa tavoitteeksi, että kaikki yli 3-5 prosentin vuosituoton investoinnit toteutetaan. Energiatehokkuus- ja aurinkoenergiainvestointeja kannattaa toteuttaa samalla, koska se parantaa investoinnin kokonaistuottoa. Lisätietoja: uusiutuvan energian kuntakatselmus. Esimerkkejä kuntien katselmuksista ja rakennusten aurinkoenergiapotentiaalin kertovista karttapalvelusta:
5. Omat aurinkoenergiainvestoinnit yleisökohteita suosien
Kunnan itse tekemät aurinkoenergiainvestoinnit ovat tietenkin erinomainen ja tehokas tapa edistää aurinkoenergiaa. Kunta voi edistää samalla laajempaa aurinkoenergian tunnettuutta hankkimalla voimalan julkiseen tai kuntalaisten käyttöön tarkoitettuun rakennukseen, kuten kouluun, päiväkotiin, terveyskeskukseen tai kirjastoon. Aurinkoenergia voi myös parantaa paikan imagoa. Kunnan omilla budjettivarojen lisäksi aurinkoenergiahankintoja voi toteuttaa mm. leasing-rahoituksella tai pitkäaikaisella energian ostosopimuksella. Esimerkiksi Kuntarahoitus tarjoaa erittäin edullista rahoitusta kuntien energiainvestointeihin. Aurinkovoimalan rahoituksen, ylläpidon ja huollon voi ulkoistaa järjestelmän toimittajalle. Lisätietoja: FinSolar hankintaohjeet ja esimerkkejä: Oulun kirjaston aurinkosähkövoimala ja Helsingin Sakarinmäen koulukeskuksen aurinkolämpöä sisältävä hybridivoimala.
6. Osallistuminen aurinkoenergian ryhmähankintaan
Etenkin pienempien kuntien kannattaa harkita hankintayhteistyötä ja kimppahankintoja. Yhteishankintoja voi toteuttaa toisten kuntien kanssa tai myös paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. Esimerkki: HINKU-kuntien aurinkoenergian yhteishankinta leasing-mallilla.
7. Markkinavuoropuhelutilaisuuksien järjestäminen aurinkoenergiahankintojen edistämiseksi
Ennakoiva markkinavuoropuhelu tarkoittaa sitä, että ennen aurinkoenergiajärjestelmien hankkimista järjestetään keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan alan yrityksiä ja asiantuntijoita esiintyjiksi ja osallistujiksi. Näin kunta voi saada paremmin tietoa tarjolla olevista ratkaisuista, palveluista ja hankinnan mielekkäistä toteutustavoista. Kunnat voivat myös järjestää tilaisuuden avoimena niin, että aurinkoenergian hankkimisesta kiinnostuneet asukkaat ja yritykset voivat myös tulla mukaan. Markkinavuoropuhelu auttaa hankinnan suunnittelussa ja laatimaan järkeviä tarjouspyyntöjä. Liian tarkkaan tai väärin rajattujen tarjouspyyntöjen takia esimerkiksi mitoituksessa voidaan päätyä taloudellisesti kannattamattomiin ratkaisuihin.
8. Nollaenergiarakentaminen
Aurinkoenergia on kustannustehokas keino saavuttaa lähes nollaenergiarakentamisen tavoitteita. Kunta voi edistää aurinkoenergian käyttöönottoa ottamalla itselleen kansallisia säännöksiä tiukemmat rakentamisen energiatehokkuustavoitteet. Uutta rakennusprosessia voi aluksi kehittää jossain tietyssä rakennustyypissä ennen käytännön laajentamista kaikkeen rakentamiseen. Lisätietoja ja esimerkki: Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti -konsepti.
9. Maan ja kattojen tarjoaminen aurinkoenergian tuotantoon maksutta
Kunta voi tarjota omien rakennusten kattoja tai maa-alueita aurinkoenergiajärjestelmän rakentajille tai kiinteistöjen vuokralaisille erittäin edullisilla ja pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Vuokratason voi asettaa niin alhaiseksi (esim. 10 eur/v), että katon tai maan käyttö on lähestulkoon ilmaista. Oikein asennettu aurinkojärjestelmä ei vahingoita kattoa, joten kattojen tarjoaminen aurinkoenergian hyödyntämiskäyttöön edullisilla sopimuksilla on matalan riskin keino tukea paikallista uusiutuvan energian tuotantoa.
10. Lainan takaus kunnan alueelle tehtäville aurinkoenergiainvestoinneille
Kunta voi toimia lainan takaajana alueelle investoiville tahoille silloin, kun takaus ei vääristä markkinoiden kilpailutilannetta. Näin tuetaan paitsi energiaomavaraisuutta, myös paikallista työllisyyttä, sillä aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea.
Tekijät: Karoliina Auvinen ja Lotta Liuksiala
Päivitetty: 27.1.2016
Viittaustiedot:
Auvinen K. ja Liuksiala L. 2016. Aurinkoenergian edistämiskeinot kunnissa. FinSolar-hankkeen selvityksiä. Aalto-yliopisto. Saatavissa: https://finsolar.net/?page_id=2997&lang=fi