Aihearkisto: Uncategorized

Aurinkosähköinvestointi omakotitaloon, Nurmijärvi

Tekniset ja taloudelliset tiedot:

Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Omakotitalo, Nurmijärvi
Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, paneeliteho 4,59 kWp
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Playgreen Finland Oy, 2014
Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: Järjestelmän on arvioitu tuottavan noin 800 kWh/kWp ensimmäisenä toimintavuonna.
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 10 000 €  (sis. alvin 24 %)
Maksetut tuet: Ei hyödynnettyjä tukia, ostaja on todennäköisesti oikeutettu 1440 euron suuruiseen kotitalousvähennykseen.
Rahoitus: Asuntolaina, korko 1,419 %, laina-aika 2 vuotta
Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: Sijoituksen sisäinen korkokanta 1,54 %
Takaisinmaksuaika 20 vuotta, jos oletetaan 800 kWh/kWp vuosituotto ja koroton maksutapa
Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Sähkölämmitys, hinta 123,6 6 €/MWh, olettaen vuosittainen 2 %:n sähkön hinnan nousu
Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Ilmalämpöpumppu
Lupa Ei lupia.
Järjestelmätakuu Paneeleilla on 10 vuoden ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu.

 

Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?

Aurinkosähkövoimala hankittiin tuottamaan sähköä ilmalämpöpumpun energiankäyttöön.

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Aurinkosähköllä korvataan ostosähköä, jolla kotitalous oli ennen investoimistaan aurinkosähköön kattanut koko sähkönkäyttötarpeensa. Järjestelmän hankkija aikoo tulevaisuudessa laajentaa aurinkosähköjärjestelmää niin, että sillä voidaan tyydyttää viidesosa asunnon sähkönkäyttötarpeesta.

Miten hankinta eteni?

Ostaja näki sosiaalisessa mediassa artikkelin, minkä innostamana hän lähetti aurinkoenergiayhtiöille tarjouspyynnön 7.8.2014. Koko hankintaprosessi tarjouspyynnöstä toiminnassa olevaan laitteistoon kesti noin 21 vuorokautta ja aurinkosähkövoimala on ollut käytössä 27.8.2014 alkaen.

Oliko ongelmia?

Itse hankinnassa ei tullut ostajan mielestä eteen ongelmia. Ostajaa kuitenkin harmittaa, ettei sähkön mittauksessa ole käytössä tuntinetotusta. Tämä aiheuttaa sen, että sähköä voi karata verkkoon, vaikka kiinteistössä olisikin samanaikaisesti runsasta sähkön kulutusta.

Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?

Hankkeesta voi oppia sen, että kiinteistökohtainen aurinkosähkövoimala luokitellaan verotuksessa energiatehokkuusinvestoinniksi, jolloin sen hankinta voidaan rahoittaa asuntolainalla.

 

Kuva:

PSTapioTuomi

Lisätietoja:

Kirjoittaja:

Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller

Lähteet:

Haastattelu 10.11.2014 ja sähköpostivaihto: Tapio Tuomi.

Naps Solar Systems paneeliesite.

FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa.

 

Kerrostalon aurinkosähköinvestointi, Helsinki

Tekniset ja taloudelliset tiedot:

Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Kyseessä on kaukolämmöllä lämmitettävä kerrostalo, jonka katolle järjestelmä asennettiin, Herttoniemi
Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, huipputeho 3,5 kWp
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Naps Solar Systems Oy, 2014
Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: 2625 kWh vuodessa
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 6675 € ( sis. alvin 24 %)
Maksetut tuet: Kotitalousvähennys asennustyön osalta, 675 €
Rahoitus: Käteinen
Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 0,77 % laskettuna 25 vuoden ajalta, kun arvioitiin sähkön osto- ja myyntihinnan 2 % vuosittainen nousu
Aurinkoenergian tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Noin 140 €/MWh
Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Sähkölämmitys, hinta 57 € MWh
Lupa Lupa asunto-osakeyhtiön hallitukselta
Takuu Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu

 

Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?

Hankinnan toteuttaja on energia-asiantuntija, ja häntä kiinnosti kokeilla miten huoneistokohtaisen aurinkovoimalan saisi asennettua kerrostaloon.

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Aurinkosähkövoimalan on tarkoitus tuottaa järjestelmän omistajan vuosikulutuksen verran aurinkosähköä.

Miten hankinta eteni?

Hanke lähti liikkeelle asian käsittelyllä yhtiön hallituksessa vuonna 2013. Yhtiökokous hyväksyi suunnitelman kesäkuussa 2013. Kokoukselle pidettiin kokouksessa esitys, johon tuli kokouksessa joitakin tarkentavia kysymyksiä. Muuten prosessi hyväksyttiin sellaisenaan.

Oliko ongelmia?

Hankkeessa ei tullut eteen varsinaisia ongelmia, mutta aurinkosähköjärjestelmän omistaja on sitoutunut purkamaan voimalan ja asettamaan sen uudelleen katolle, jos kiinteistössä päätetään tehdä kattoremontti. Tästä aiheutuisi järjestelmän omistajalle kustannuksia, mikä alentaa investoinnin kannattavuutta.

Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?

Hankkeessa mielenkiintoinen näkökohta on, että voimala asennettiin asunto-osakeyhtiön katolle, mutta osakkaan omistamana.

Hanke ei ole taloudellisesti erityisen kannattava (investoinnin sisäinen korkokanta alle prosentin), koska järjestelmän mitoitus on suuri kotitalouden sähköntarpeeseen nähden. Tuotosta vain 35 % tulee omaan käyttöön, kun loput myydään verkkoon. Esimerkiksi 2 kWp kokoinen järjestelmä olisi ollut tässä tapauksessa taloudellisesti kannattavampi investointi.

Kuva:

 PSKapylehto

Lisätietoja:

Kirjoittajat:

Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller

Lähteet:

Haastattelu 4.12.2014 ja sähköpostivaihto: Janne Käpylehto.

Naps Solar Systems paneeliesite.

FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa.

Front Page

KOy Aurinkopajan aurinkosähköinvestointi, Pori

Tekniset ja taloudelliset tiedot:

Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, huipputeho 49,5 kWp ja invertteriteho 48 kVA kW
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, 2014
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 80 000 €
Maksetut tuet: TEM:n 30 %:n energiatuki
Rahoitus: Hanke maksettiin omarahoitteisesti, eikä investointia varten otettu lainaa
Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit: Voimala rakennettiin rakennuksen valmistumisen yhteydessä
Lupa: Normaali rakennuslupa
Järjestelmätakuu: Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Kiinteistö lämmitetään 60 kW:n maalämpöpumpulla, jonka sähkön vuosikulutuksen talon aurinkosähkövoimalan arvioidaan tuottavan vuositasolla.

Miten hankinta eteni?

Hankinta poikkesi tavanomaisesta voimalahankinnasta siinä mielessä, ettei voimalalla ollut päätoimittajaa, vaan kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, hankkimistaan komponenteista.

Voimalan paneelit toimitti Valoe, invertterit ja ketjuohjaimet Fronius.

Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?

Hankkeessa on mielenkiintoista se, että kiinteistö on rakennettu sillä toimintaperiaatteella, että ensin suunniteltiin energiajärjestelmä ja sitten vasta rakennus. Kiinteistössä on esimerkiksi normaalia paksummat termisenä toimivat välipohjat, joita voidaan varata jopa edellisenä päivänä seuraavan päivän lämmitystarvetta varten. Rakennuksen tasakatto on myös suunniteltu etelän suuntaan kaltevaksi aurinkovoimalaa varten.

 

Kuva:

KOY-aurinkopaja, tapauskuvaus 

Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller

Lähteet: Haastattelu 5.12.2014 ja sähköpostivaihto: Mikko Haaslahti.

Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat

Vuores -talon aurinkosähköinvestointi, Tampere

Tekniset ja hintatiedot:

Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Rakennusleasing-sopimuksella rahoitettu, toimii koulutuskeskuksena, Tampere
Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, 45 kWp
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Areva-solar Oy, 2014
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 68 500 €
Maksetut tuet: TEM:n 30 % energiatuki
Rahoitus: Rakennusleasing-sopimus
Järjestelmätakuu Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu

 

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Tavoitteena on saada 100 % aurinkosähköjärjestelmällä tuotetusta sähköstä korvaamaan rakennuksen omaa sähkönkäyttötarvetta.

Miten hankinta eteni?

Laitteisto hankittiin normaalin rakennushankintaprosessin mukaisesti siten, että hankesuunnittelijaksi palkattiin aurinkosähköalan konsultti. Varsinaisen kilpailutuksen teki kaupungin tekninen toimi.

Oliko ongelmia?

Kilpailutusprosessi jouduttiin uusimaan valintakriteeristössä ja vaatimusmäärittelyssä olleen ristiriidan takia. Toisella kierroksella saatiin saman sisältöiset tarjoukset samoilta toimittajilta, joten tilanne ei oleellisesti muuttunut.

TEM-tukiehdot aiheuttivat potentiaalisen ongelman, sillä tukiehdoissa sanotaan, ettei tuettua laitteistoa saa myydä määräaikaan tuen saannin jälkeen. Tässä tapauksessa rakennusleasing-ratkaisu katsottiin kuitenkin rahoitusjärjestelyksi, joten tuki voitiin hyödyntää alkuperäisen omistajan, eli Tampereen kaupungin puolelta.

 

Kuva:

 PSVuores-talo

Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller

Lähteet:

Haastattelu 22.12.2014 ja sähköpostivaihto: Antti Lakka.

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua, Antti Lakka 2.10.20114

Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat