Kaikki kirjoittajan Karoliina Auvinen artikkelit

Arvoketjut ja kotimaisuusaste Suomessa: neljä tapaustarkastelua

FinSolar-hankkeessa on kevään aikana selvitetty aurinkoenergiainvestointien arvoketjun kotimaisuusasteita. Tarkastelu koski neljää investointia, joista kaksi edustivat aurinkolämpöä ja kaksi aurinkosähköä. Tarkastelunkohteiksi valittiin kaksi investointia, jossa aurinkosähköpaneelit tai aurinkolämpökeräimet olivat kotimaista tuotantoa. Kahdessa muussa investoinnissa paneelit tai keräimet tulivat ulkomailta.

PSFinnwind16

Tarkasteltuja aurinkolämmön investointitapauksia olivat Helsingin Energian Sakarinmäen koululla toteuttama aurinkolämpövoimala, johon asennettiin suomalaisen Savosolarin aurinkokeräimet, sekä nelihenkisen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä Porissa. Aurinkosähkö-tapauksina tarkasteltiin porilaisen Kiinteistö Oy Aurinkopajan aurinkosähköjärjestelmää, joka toimii kotimaisen Valoen paneeleilla, sekä Tampereen Vuoreksen asuntoalueella sijaitsevaa uuden koulukeskuksen järjestelmää.

Analyysin lähtötietojen kokoamiseksi kontaktoitiin investointihankkeissa mukana olleet tahot, joilta kerättiin tiedot investointien kokonaisbudjeteista sekä budjetin jakautumisesta eri arvoketjun osa-alueisiin. Valmistuksen kotimaisuusaste laskettiin ottaen huomioon kotimaisten laitevalmistajien ulkomaan hankinnat ja päätyen siten kotimaisen valmistuksen kotimaan arvontuottoon. Ulkomaisen valmistuksen kotimaan arvontuotto laskettiin perustuen asiantuntijalausuntoihin maahantuojien katteista. Investoinnin paikalliseen toteutukseen ja järjestelmän ylläpitoon liittyvät työkustannukset oletettiin 100 % kotimaiseksi työksi.

Järjestelmien käyttöiäksi oletettiin 25-30 vuotta, ja eliniän aikaiset huolto- ja ylläpitokustannukset perustettiin asiantuntijahaastatteluihin. Aurinkolämmön huoltokustannukset pitävät sisällään järjestelmän tarkastukset sekä paisunta-astian ja lämmönsiirtonesteiden vaihdon. Aurinkosähkön ylläpitokustannuksiin sisällytettiin ainoastaan invertterin vaihto 15 vuoden jälkeen. Nykyisen markkinatilanteen johdosta invertteri oletettiin ulkomaiseksi, ja sen osuus kokonaisinvestoinnista laskettiin perustuen saksalaisen Fraunhofer instituutin arvioon inverttereiden hintakehityksestä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Heli Nissilän FinSolar-hankkeessa toteuttama arvoketjuanalyysi laskentaperiaatteineen löytyy kokonaisuudessaan täältä:

Aurinkolämpöinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48%-71%, mikä kertoo siitä että aurinkolämpökeräinten tuotantomaa vaikutti tässä tarkastelussa merkittävästi koko arvoketjun kotimaisuusasteeseen. Aurinkosähköinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 59%-62%. Vaihteluväli oli tässä yllättävän pieni riippumatta paneelien tuotantomaasta. Tämä johtuu osittain siitä, että tutkimuskohteena olleeseen Vuores-taloon, johon paneelit tulivat ulkomailta, liittyi
merkittävä osuus toteutukseen liittyvää työtä: sähkötöitä, automaatiojärjestelmään liittyviä töitä sekä asennustöitä.

Tarkastelu koski vain neljää aurinkoenergiakohdetta. Keskimääräisten kotimaisuusasteiden arviointi vaatisikin huomattavasti suuremman otoksen. Tämän tarkastelun etuna on kuitenkin sen tarkkuus ja laskelmien perustaminen hankkeissa mukana olleiden osapuolten haastatteluihin ja heidän toimittamiinsa todellisiin lukuihin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste nousi yllättävän suureksi – silloinkin kun aurinkolämpökeräimet tai paneelit olivat ulkomailla valmistettuja. Kotimaisuusaste ei jäänyt missään tapauksessa merkittävästi alle 50 %:n. Ilmeistä on myös, että aurinkoenergiainvestoinnit teettävät kotimaista työtä mm. suunnittelun, asennuksen ja maanrakennuksen muodossa. Lisäksi maahantuonnistakin jää “siivu” kotimaahan, kun hankkeisiin osallistuu suomalaisia välikäsiä. Investointien kotimaisuusasteet voivat myös kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia toimijoita: komponenttivalmistajia, konsultteja, palveluntuottajia tai toimijoita, jotka erikoistuvat vaikkapa aurinkoenergian integroimiseen osaksi arkkitehtuuria.

Lisätietoja:

Tutkija Heli Nissilä, Aalto (etunimi.sukunimi@aalto.fi), puh. 050-4370078

Rivitaloyhtiön aurinkolämpöinvestointi, Kangasala

 

Tekniset ja taloudelliset tiedot:

Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Asunto-osakeyhtiö Erämiehentie, 25 asuntoa ja noin 70 asukasta, Kangasala
Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi, teho ja koko: Aurinkolämpövoimala, huipputeho 27,6 kWth, tasokeräinten kokonaispinta-ala 30 neliömetriä
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Sundial Oy, 2014
Aurinkolämpöjärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: Noin 22 000 kWh eli noin 733 kWh/keräinneliö
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 19800 € (sis. alvin 24 %)
Maksetut tuet: Ei tukia
Rahoitus: Tasalyhenteinen laina, korko 3 % ja laina-aika 15 vuotta
Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 1,41 % laskettuna 25 viiden vuoden ajalta kun vertailukohtana maalämpö ja 11% kun vertailukohtana öljylämmitys
Takaisinmaksuaika 12-14 vuotta koko järjestelmän osalta
Aurinkolämmön tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Noin 38 euroa/MWh
Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Öljylämmitys, hinta 106 euroa/MWh
Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Maalämpöjärjestelmä, 90 kW:n maalämpöpumppu ja porakaivo
Lupa Toimenpidelupa, koska investointi käsitti maalämpöjärjestelmän porauksineen

Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?

Aurinkolämmön hankinta tehtiin osana lämmitysjärjestelmän uudistusta maalämmölle, koska öljylämmitys oli tulossa elinkaarensa päähän.

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Aurinkolämmöllä tuetaan kesäaikana maalämpöjärjestelmää ja esilämmitetään taloyhtiön käyttövettä. Aurinkolämpöjärjestelmän odotetaan tuottavan noin puolet yhtiön vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta. Kesällä, kun aurinkolämmön tuotto on suurempi kuin lämmön kulutus yhtiössä, ylijäämälämpö syötetään maalämpöjärjestelmän maapiiriin.

Miten hankinta eteni?

Taloyhtiön hallitus teetti selvityksen eri vaihtoehdoista vanhan öljylämmityksen korvaamiseksi. Vaihtoehtoina olivat uusi öljylämmitys, kaasulämmitys ja maalämpö. Kaikissa vaihtoehdoissa lisälämmönlähteenä oli aurinkolämpö. Hanketta varten palkattiin pääsuunnittelija, joka hoiti kilpailutuksen ja asennusten valvonnan. Yhtiökokous päätti toteutettavan lämmitysmuodon marraskuussa 2013. Tarjouspyynnöt jätettiin tammikuussa 2014, helmikuussa tehtiin toimittajien valinta, poraukset alkoivat maaliskuussa ja kesäkuussa hanke oli valmis.

Oliko ongelmia?

Pääsuunnittelija teki jossain määrin ”ylisuunnittelua” ennen kilpailutusvaihetta.

Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?

Hanke on sikäli esimerkillinen, että hankkeelle palkattiin heti alusta pääsuunnittelija/valvoja, joka toteutti yleissuunnittelun ja kilpailutukset.

Kuva:

PSKuokkanen

 

Lisätietoja:

Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Karoliina Auvinen

Lähteet

Haastattelu 15.12.2014 ja sähköpostivaihto: Jarno Kuokkanen.

FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa.

 

 

Aurinkosähköinvestointi omakotitaloon, Nurmijärvi

Tekniset ja taloudelliset tiedot:

Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Omakotitalo, Nurmijärvi
Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, paneeliteho 4,59 kWp
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Playgreen Finland Oy, 2014
Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: Järjestelmän on arvioitu tuottavan noin 800 kWh/kWp ensimmäisenä toimintavuonna.
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 10 000 €  (sis. alvin 24 %)
Maksetut tuet: Ei hyödynnettyjä tukia, ostaja on todennäköisesti oikeutettu 1440 euron suuruiseen kotitalousvähennykseen.
Rahoitus: Asuntolaina, korko 1,419 %, laina-aika 2 vuotta
Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: Sijoituksen sisäinen korkokanta 1,54 %
Takaisinmaksuaika 20 vuotta, jos oletetaan 800 kWh/kWp vuosituotto ja koroton maksutapa
Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Sähkölämmitys, hinta 123,6 6 €/MWh, olettaen vuosittainen 2 %:n sähkön hinnan nousu
Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Ilmalämpöpumppu
Lupa Ei lupia.
Järjestelmätakuu Paneeleilla on 10 vuoden ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu.

 

Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?

Aurinkosähkövoimala hankittiin tuottamaan sähköä ilmalämpöpumpun energiankäyttöön.

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Aurinkosähköllä korvataan ostosähköä, jolla kotitalous oli ennen investoimistaan aurinkosähköön kattanut koko sähkönkäyttötarpeensa. Järjestelmän hankkija aikoo tulevaisuudessa laajentaa aurinkosähköjärjestelmää niin, että sillä voidaan tyydyttää viidesosa asunnon sähkönkäyttötarpeesta.

Miten hankinta eteni?

Ostaja näki sosiaalisessa mediassa artikkelin, minkä innostamana hän lähetti aurinkoenergiayhtiöille tarjouspyynnön 7.8.2014. Koko hankintaprosessi tarjouspyynnöstä toiminnassa olevaan laitteistoon kesti noin 21 vuorokautta ja aurinkosähkövoimala on ollut käytössä 27.8.2014 alkaen.

Oliko ongelmia?

Itse hankinnassa ei tullut ostajan mielestä eteen ongelmia. Ostajaa kuitenkin harmittaa, ettei sähkön mittauksessa ole käytössä tuntinetotusta. Tämä aiheuttaa sen, että sähköä voi karata verkkoon, vaikka kiinteistössä olisikin samanaikaisesti runsasta sähkön kulutusta.

Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?

Hankkeesta voi oppia sen, että kiinteistökohtainen aurinkosähkövoimala luokitellaan verotuksessa energiatehokkuusinvestoinniksi, jolloin sen hankinta voidaan rahoittaa asuntolainalla.

 

Kuva:

PSTapioTuomi

Lisätietoja:

Kirjoittaja:

Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller

Lähteet:

Haastattelu 10.11.2014 ja sähköpostivaihto: Tapio Tuomi.

Naps Solar Systems paneeliesite.

FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa.

 

Kerrostalon aurinkosähköinvestointi, Helsinki

Tekniset ja taloudelliset tiedot:

Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Kyseessä on kaukolämmöllä lämmitettävä kerrostalo, jonka katolle järjestelmä asennettiin, Herttoniemi
Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, huipputeho 3,5 kWp
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Naps Solar Systems Oy, 2014
Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: 2625 kWh vuodessa
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 6675 € ( sis. alvin 24 %)
Maksetut tuet: Kotitalousvähennys asennustyön osalta, 675 €
Rahoitus: Käteinen
Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 0,77 % laskettuna 25 vuoden ajalta, kun arvioitiin sähkön osto- ja myyntihinnan 2 % vuosittainen nousu
Aurinkoenergian tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Noin 140 €/MWh
Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Sähkölämmitys, hinta 57 € MWh
Lupa Lupa asunto-osakeyhtiön hallitukselta
Takuu Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu

 

Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin?

Hankinnan toteuttaja on energia-asiantuntija, ja häntä kiinnosti kokeilla miten huoneistokohtaisen aurinkovoimalan saisi asennettua kerrostaloon.

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Aurinkosähkövoimalan on tarkoitus tuottaa järjestelmän omistajan vuosikulutuksen verran aurinkosähköä.

Miten hankinta eteni?

Hanke lähti liikkeelle asian käsittelyllä yhtiön hallituksessa vuonna 2013. Yhtiökokous hyväksyi suunnitelman kesäkuussa 2013. Kokoukselle pidettiin kokouksessa esitys, johon tuli kokouksessa joitakin tarkentavia kysymyksiä. Muuten prosessi hyväksyttiin sellaisenaan.

Oliko ongelmia?

Hankkeessa ei tullut eteen varsinaisia ongelmia, mutta aurinkosähköjärjestelmän omistaja on sitoutunut purkamaan voimalan ja asettamaan sen uudelleen katolle, jos kiinteistössä päätetään tehdä kattoremontti. Tästä aiheutuisi järjestelmän omistajalle kustannuksia, mikä alentaa investoinnin kannattavuutta.

Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?

Hankkeessa mielenkiintoinen näkökohta on, että voimala asennettiin asunto-osakeyhtiön katolle, mutta osakkaan omistamana.

Hanke ei ole taloudellisesti erityisen kannattava (investoinnin sisäinen korkokanta alle prosentin), koska järjestelmän mitoitus on suuri kotitalouden sähköntarpeeseen nähden. Tuotosta vain 35 % tulee omaan käyttöön, kun loput myydään verkkoon. Esimerkiksi 2 kWp kokoinen järjestelmä olisi ollut tässä tapauksessa taloudellisesti kannattavampi investointi.

Kuva:

 PSKapylehto

Lisätietoja:

Kirjoittajat:

Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller

Lähteet:

Haastattelu 4.12.2014 ja sähköpostivaihto: Janne Käpylehto.

Naps Solar Systems paneeliesite.

FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa.

Front Page

KOy Aurinkopajan aurinkosähköinvestointi, Pori

Tekniset ja taloudelliset tiedot:

Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, huipputeho 49,5 kWp ja invertteriteho 48 kVA kW
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, 2014
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 80 000 €
Maksetut tuet: TEM:n 30 %:n energiatuki
Rahoitus: Hanke maksettiin omarahoitteisesti, eikä investointia varten otettu lainaa
Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit: Voimala rakennettiin rakennuksen valmistumisen yhteydessä
Lupa: Normaali rakennuslupa
Järjestelmätakuu: Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Kiinteistö lämmitetään 60 kW:n maalämpöpumpulla, jonka sähkön vuosikulutuksen talon aurinkosähkövoimalan arvioidaan tuottavan vuositasolla.

Miten hankinta eteni?

Hankinta poikkesi tavanomaisesta voimalahankinnasta siinä mielessä, ettei voimalalla ollut päätoimittajaa, vaan kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, hankkimistaan komponenteista.

Voimalan paneelit toimitti Valoe, invertterit ja ketjuohjaimet Fronius.

Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?

Hankkeessa on mielenkiintoista se, että kiinteistö on rakennettu sillä toimintaperiaatteella, että ensin suunniteltiin energiajärjestelmä ja sitten vasta rakennus. Kiinteistössä on esimerkiksi normaalia paksummat termisenä toimivat välipohjat, joita voidaan varata jopa edellisenä päivänä seuraavan päivän lämmitystarvetta varten. Rakennuksen tasakatto on myös suunniteltu etelän suuntaan kaltevaksi aurinkovoimalaa varten.

 

Kuva:

KOY-aurinkopaja, tapauskuvaus 

Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller

Lähteet: Haastattelu 5.12.2014 ja sähköpostivaihto: Mikko Haaslahti.

Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat

Vuores -talon aurinkosähköinvestointi, Tampere

Tekniset ja hintatiedot:

Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Rakennusleasing-sopimuksella rahoitettu, toimii koulutuskeskuksena, Tampere
Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, 45 kWp
Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Areva-solar Oy, 2014
Järjestelmän elinikä: 30 vuotta
Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 68 500 €
Maksetut tuet: TEM:n 30 % energiatuki
Rahoitus: Rakennusleasing-sopimus
Järjestelmätakuu Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu

 

Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään?

Tavoitteena on saada 100 % aurinkosähköjärjestelmällä tuotetusta sähköstä korvaamaan rakennuksen omaa sähkönkäyttötarvetta.

Miten hankinta eteni?

Laitteisto hankittiin normaalin rakennushankintaprosessin mukaisesti siten, että hankesuunnittelijaksi palkattiin aurinkosähköalan konsultti. Varsinaisen kilpailutuksen teki kaupungin tekninen toimi.

Oliko ongelmia?

Kilpailutusprosessi jouduttiin uusimaan valintakriteeristössä ja vaatimusmäärittelyssä olleen ristiriidan takia. Toisella kierroksella saatiin saman sisältöiset tarjoukset samoilta toimittajilta, joten tilanne ei oleellisesti muuttunut.

TEM-tukiehdot aiheuttivat potentiaalisen ongelman, sillä tukiehdoissa sanotaan, ettei tuettua laitteistoa saa myydä määräaikaan tuen saannin jälkeen. Tässä tapauksessa rakennusleasing-ratkaisu katsottiin kuitenkin rahoitusjärjestelyksi, joten tuki voitiin hyödyntää alkuperäisen omistajan, eli Tampereen kaupungin puolelta.

 

Kuva:

 PSVuores-talo

Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller

Lähteet:

Haastattelu 22.12.2014 ja sähköpostivaihto: Antti Lakka.

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua, Antti Lakka 2.10.20114

Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat

 

Oletko valmis aurinkoenergian tuloon?

solarpvpaneeliAurinkoenergia sopii erinomaisesti osaksi Suomen energiapalettia. Lappeenrannassa ja Frankfurtissa aurinkoenergiaa voi tuottaa yhtä paljon, joten Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa.

Saanto tietenkin painottuu valoisalle kaudelle, mutta tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä vuositasolla aurinkoenergiaa täydentävät luontevasti tuulivoima, bioenergia, vesivoima, lämpöpumput ja energianvarastointi. Aurinkoenergiaratkaisuista tulee yhtä luonnollinen osa rakennuksia kuin ilmanvaihtojärjestelmistä.

Energiateollisuuden kuluttajatutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä aurinkoenergiaa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on käynnistynyt yli 50 yhteistyökumppanin kanssa Suomen aurinkoenergialiiketoiminnan vauhdittamiseen tähtäävä FinSolar-hanke. Hankkeen laaja kumppaniverkosto osoittaa, että aurinkoenergia kiinnostaa sekä kysyntä- että tarjontapuolella.

Aurinkoenergian hinta on laskenut merkittävästi viime vuosina. Kuntien uudisrakennuksissa takaisinmaksuaika sähkön nykyhinnoilla laskettuna on nyt tasoa 8–13 vuotta, kun aurinkopaneelit toimivat ainakin 30 vuotta. Takaisinmaksuaika ei ole kuitenkaan oikea mittari investoinnin kannattavuuden arvioimiseen sähkönhinnan vaihtelun takia. Kannattavuutta tulisi ennemmin tarkastella sijoitetun pääoman tuoton tai kiinteistön arvon perusteella, koska aurinkoenergia kohentaa yleensä rakennuksen ympäristöluokitusta ja energiaomavaraisuutta. Tuoreita hintatasoja ja kohde-esimerkkejä kootaan parhaillaan projektissa, joten lisää tietoa aiheesta on luvassa.

Rakennuksiin integroitava aurinkoenergia kannattaa mieltää energiatehokkuustoimenpiteeksi, koska aurinkoenergian avulla voidaan vähentää kiinteistön ostoenergian tarvetta sekä siten pienentää energialaskua.

Aurinkokeräimillä voidaan uudis- ja korjauskohteissa korvata myös julkisivu- ja vesikaterakenteita. Talotekniikan osaajat ovat aurinkoenergian laadukkaassa suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeisessä roolissa, joten osaamiseen kannattaa panostaa. Oikea suunnittelu osana muuta talotekniikkaa luo lisäarvoa ja mahdollistaa aurinkoenergian toteuttamisen kannattavasti.

Tuontienergiaan menee rahaa Suomesta kahdeksan miljardia euroa vuosittain – suurin osa Venäjälle fossiilisiin polttoaineisiin. Rahoja kannattaisi ennemmin käyttää kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea. Mikkelissä valmistetaan aurinkolämpökeräimiä ja –paneeleita sekä Saloon on suunnitteilla uusi aurinkopaneelitehdas.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta puhdasta energiaa tulisi lisätä pikavaihteella joka puolella maailmaa, myös Suomessa. Ilmastovastuu tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Suomessa siirrettäisiin fossiilisten polttoaineiden tuonnista joka vuosi noin 0,5 miljardia euroa puhtaan energian ja älykkään energiankäytön investointeihin.

FinSolar -hankkeessa keskitytään pitkälti ratkomaan haasteita, jotka jarruttavat parhaillaan aurinkoenergiainvestointien toteuttamista Suomessa. Kunnille ja taloyhtiöille kehitetään hankkeessa uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. Samalla tunnistetaan lainsäädännöllis-hallinnollisia esteitä sekä laaditaan niihin ratkaisuehdotuksia. Kotimarkkinat ovat viennin kannalta tärkeä alusta uusien liiketoimintakonseptien, teknologioiden ja osaamisen kehittämiseksi.

FinSolar -hanketta rahoittaa Tekes ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Hankkeen tuotoksia voi seurata verkkosivuilla osoitteessa laica.fi/finsolar-hanke.

 

Kirjoittaja:

DI Karoliina Auvinen

Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen projektipäällikkö

 

Kirjoitus on julkaistu Talotekniikka-lehden POPNIITTI-palstalla numerossa 7/2014