FinSolar-hankkeessa on kevään aikana selvitetty aurinkoenergiainvestointien arvoketjun kotimaisuusasteita. Tarkastelu koski neljää investointia, joista kaksi edustivat aurinkolämpöä ja kaksi aurinkosähköä. Tarkastelunkohteiksi valittiin kaksi investointia, jossa aurinkosähköpaneelit tai aurinkolämpökeräimet olivat kotimaista tuotantoa. Kahdessa muussa investoinnissa paneelit tai keräimet tulivat ulkomailta.
Tarkasteltuja aurinkolämmön investointitapauksia olivat Helsingin Energian Sakarinmäen koululla toteuttama aurinkolämpövoimala, johon asennettiin suomalaisen Savosolarin aurinkokeräimet, sekä nelihenkisen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä Porissa. Aurinkosähkö-tapauksina tarkasteltiin porilaisen Kiinteistö Oy Aurinkopajan aurinkosähköjärjestelmää, joka toimii kotimaisen Valoen paneeleilla, sekä Tampereen Vuoreksen asuntoalueella sijaitsevaa uuden koulukeskuksen järjestelmää.
Analyysin lähtötietojen kokoamiseksi kontaktoitiin investointihankkeissa mukana olleet tahot, joilta kerättiin tiedot investointien kokonaisbudjeteista sekä budjetin jakautumisesta eri arvoketjun osa-alueisiin. Valmistuksen kotimaisuusaste laskettiin ottaen huomioon kotimaisten laitevalmistajien ulkomaan hankinnat ja päätyen siten kotimaisen valmistuksen kotimaan arvontuottoon. Ulkomaisen valmistuksen kotimaan arvontuotto laskettiin perustuen asiantuntijalausuntoihin maahantuojien katteista. Investoinnin paikalliseen toteutukseen ja järjestelmän ylläpitoon liittyvät työkustannukset oletettiin 100 % kotimaiseksi työksi.
Järjestelmien käyttöiäksi oletettiin 25-30 vuotta, ja eliniän aikaiset huolto- ja ylläpitokustannukset perustettiin asiantuntijahaastatteluihin. Aurinkolämmön huoltokustannukset pitävät sisällään järjestelmän tarkastukset sekä paisunta-astian ja lämmönsiirtonesteiden vaihdon. Aurinkosähkön ylläpitokustannuksiin sisällytettiin ainoastaan invertterin vaihto 15 vuoden jälkeen. Nykyisen markkinatilanteen johdosta invertteri oletettiin ulkomaiseksi, ja sen osuus kokonaisinvestoinnista laskettiin perustuen saksalaisen Fraunhofer instituutin arvioon inverttereiden hintakehityksestä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Heli Nissilän FinSolar-hankkeessa toteuttama arvoketjuanalyysi laskentaperiaatteineen löytyy kokonaisuudessaan täältä:
Aurinkolämpöinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48%-71%, mikä kertoo siitä että aurinkolämpökeräinten tuotantomaa vaikutti tässä tarkastelussa merkittävästi koko arvoketjun kotimaisuusasteeseen. Aurinkosähköinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 59%-62%. Vaihteluväli oli tässä yllättävän pieni riippumatta paneelien tuotantomaasta. Tämä johtuu osittain siitä, että tutkimuskohteena olleeseen Vuores-taloon, johon paneelit tulivat ulkomailta, liittyi
merkittävä osuus toteutukseen liittyvää työtä: sähkötöitä, automaatiojärjestelmään liittyviä töitä sekä asennustöitä.
Tarkastelu koski vain neljää aurinkoenergiakohdetta. Keskimääräisten kotimaisuusasteiden arviointi vaatisikin huomattavasti suuremman otoksen. Tämän tarkastelun etuna on kuitenkin sen tarkkuus ja laskelmien perustaminen hankkeissa mukana olleiden osapuolten haastatteluihin ja heidän toimittamiinsa todellisiin lukuihin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste nousi yllättävän suureksi – silloinkin kun aurinkolämpökeräimet tai paneelit olivat ulkomailla valmistettuja. Kotimaisuusaste ei jäänyt missään tapauksessa merkittävästi alle 50 %:n. Ilmeistä on myös, että aurinkoenergiainvestoinnit teettävät kotimaista työtä mm. suunnittelun, asennuksen ja maanrakennuksen muodossa. Lisäksi maahantuonnistakin jää “siivu” kotimaahan, kun hankkeisiin osallistuu suomalaisia välikäsiä. Investointien kotimaisuusasteet voivat myös kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia toimijoita: komponenttivalmistajia, konsultteja, palveluntuottajia tai toimijoita, jotka erikoistuvat vaikkapa aurinkoenergian integroimiseen osaksi arkkitehtuuria.
Lisätietoja:
Tutkija Heli Nissilä, Aalto (etunimi.sukunimi@aalto.fi), puh. 050-4370078
